1800-luvun alun maineikkain englantilainen juoksija oli kapteeni Barclay Allerdyce of Ury. Hän kunnostautui muillakin urheilun saroilla, mutta hämmästyttävimpiä olivat hänen juoksu- ja kävelysuorituksensa. Hän voitti 5000 guinean jättipotin vedonlyönnissä painelemalla "vaivattomasti" 90 mailia (145 km) 20,5 tunnissa. Tästä rohkaistuneena hän löi vetoa marssivansa tuhat mailia (1600 km) tuhannessa tunnissa, lepoon ja ruokailuun käytettävä aika mukaan lukien.

Barclay starttasi kilpailupaikaksi valitulla Newmarketin nummella 1.7.1809. Hänen tyylinsä oli omintakeinen. Hän käveli pitkin askelin, miltei laahaten jalkojaan maata myöten. Silloin tällöin hän otti pienet nokoset sohvalla, ja söi murusen iloisten ystävien kanssa. Aamiaiseksi kello viideltä hän imaisi "muutaman litran" väkevää olutta. Lounaaksi hän nautti niinikään olutta. Päivälliseksi himokävelijä nautti vielä enemmän olutta ja muutaman lasin portviiniä. Illalliseksi hän vaihtelun virkistämiseksi imaisi pelkkää olutta, ja aterioiden välillä hän piristi itseään madeiratujauksilla.

Kapteenin marssi Newmarketin ympäri oli tietysti päivän puheenaihe, ja kyläläiset tarjoilivat hänelle auliisti omia kotitekoisia oluitaan, joita he mainostivat paremmiksi ja tukevimmiksi kuin kievareiden vastaavat tuotteet. Barclayn marssi jatkui aikataulun mukaan, ja vedonlyöjien tauluilla hänen osakkeensa nousivat suhteeseen 5:1. Sitten hän alkoi saada rasitusvammoja. Hänen jalkajänteensä kipeytyivät niin, että hän pystyi laahustamaan vain puolitoista kilometriä kahdessakymmenessä minuutissa. Pian hän kuitenkin piristyi, ja jatkoi urakkaansa. Neljäntenätoista päivänä vedonlyöntisuhde oli noussut hänen hyväkseen jo lukemiin 10:1.

Viimeisenä päivänä 10.8.1809 Newmarket oli täynnä katsojia ja rata oli erotettava köysillä. 41 ja 2/3 päivää lähdön jälkeen kapteeni Barclay saapui maaliin, ja oli voittanut avustajineen lukuisissa vedonlyönneissä suuret rahat. Mahtavan marssinsa jälkeen Barclay oli vielä niin hyvässä kunnossa, että hän saattoi miltei heti seurata rykmenttiään Hollannin sotaretkelle.

Barclayn innoittamana kirjoitti Walter Thom 1813 maailman ensimmäisen juoksuoppaan. Sen merkillepantavista neuvoista on syytä mainita urheilijan ruokavalio, jonka tuli koostua kuivasta leivästä, lampaanpaistista, pihvistä ja tietysti väkevästä oluesta. Valmennuksessa olennaisin menetelmä oli laihdutus, joka oli saatava aikaan juoksemisella, aamukävelyllä, hikoilemalla paksujen patjojen välissä, ja käyttämällä risiiniöljyä. Kala, kasvikset, voi, muna, ja juusto olivat ehdottoman kiellettyjä ruoka-aineita, mutta oksennuslääkkeitä neuvottiin käyttämään säännöllisesti.

Väkivahva Barclay menehtyi viisikymmentä vuotta myöhemmin, kun vikuri hevonen potkaisi hänet kuoliaaksi.