Kaksisataa vuotta kuolemansa jälkeen kiistellään yhä, oliko Timothy Dexter (1747-1806) todella maailman etevin liikemies, vai vainosiko häntä vain sietämättömän hyvä tuuri.

Dexter syntyi Massachusettsissa köyhään perheeseen ja työskenteli maatilalla 9-vuotiaasta alkaen. Hän pääsi 16-vuotiaana nahkurin kisälliksi. Hän ei saanut minkäänlaista koulutusta oppimestariltaan, ja lopulta pakeni luku- ja kirjoitustaidottomana 22 vuoden iässä. Hän asettui Newburyportiin, nai lesken jolla oli neljä lasta, ja avasi nahkakaupan 1769.

Kun Yhdysvallat itsenäistyi, Dexterillä oli säästössä tuhansia kultadollareita. Niillä hän osti arvottomia mannermaan dollareita, joita oli käytetty vapaussodan aikana. Tällainen sijoitus näytti täydellisesti tuhoon tuomitulta, kunnes Yhdysvaltojen ensimmäinen valtionvarainministeri Alexander Hamilton suostutteli kongressin tukemaan mannermaan dollareita perustamalla valtionpankin. Dexter oli yhtäkkiä upporikas mies.

Seuraavina vuosina Dexter jatkoi omaisuutensa kartuttamista vastaavilla yhtä paukapäisiltä näyttäneillä hankkeilla. Hän myi kissoja, joita käytettiin pyydystämään hiiriä. Hän varusti hiililaivan matkalle Newcastleen ("myydä hiiliä Newcastleen" on englannin kielessä samantapainen sanonta kuin "myydä jääkaappeja eskimoille"), jonne laiva saapui parahiksi keskelle kaivosmiesten lakkoa. Hän myi 40 000 sängynlämmityspannua trooppiseen Karibiaan, missä niitä käytettiin ruokosokerin jalostukseen. Niinikään hän myi Karibiaan erän kintaita, jotka ostaja myi edelleen Venäjälle.

Nousukkaiden tavoin Dexter oli sosiaalisesti kunnianhimoinen. Hän osti itselleen yhden Newburyportin suurimmista taloista. Hän tarjoutui kiveämään pääkadun sillä ehdolla, että se nimetään Dexterin kaduksi, ja rakennuttamaan suuren kauppahallin nimellä Dexter Market. Molemmat tarjoukset hylättiin. Paikalliset katselivat entistä nahkuria pitkin nenänvarttaan. Turhautuneena Dexter ryhtyi juopottelemaan ja käyttäytymään hivenen oudosti. Hän alkoi kutsua vaimoaan Elisabethia kummitukseksi, ja oli kuin tätä ei olisi ollut olemassa. Hän ampui satunnaista ohikulkijaa kuistilta ja joutui kahdeksi kuukaudeksi vankilaan.

Suivaantuneena Dexter hylkäsi Newburyportin ja asettui Chesteriin, missä asukkaat olivat ihastuneita saadakseen joukkoonsa rikkaan kuuluisuuden. Vuoden kuluttua hän palasi takaisin, ja julisti että New Hampshiressa hänestä oli tehty lordi. "Tasavallan ensimmäinen lordi" kertoi hyväksyneensä arvonimen vastahakoisesti, mutta myöntyneensä lopulta kansalaisten tahtoon. Koska hän oli nyt aatelinen, hänellä oli luonnollisesti käyttöä hovirunoilijalle. Tehtävään palkattiin paikallinen kalakauppias Jonathan Plummer, joka ihastutti isäntäänsä runoilemalla maksusta sellaisia säkeitä kuin

Lord Dexter is a man of fame
Most celebrated is his name 
More precious far than gold that's pure
Lord Dexter shines forevermore.

Lordi Dexter on kuuluisa mies
Hänen maineensa kaikki ties
Puhdasta kultaakin kalliimpi
Lordi Dexter on hohtavampi.

Muita lordi Dexterin hoviin kuuluneita hahmoja olivat hänen kummitusvaimonsa, heikkomielinen tytär ja juopotteleva poika, sekä lisäksi hoviennustaja, kaksimetrinen idiootti, jota Dexter kutsui nimellä Kääpiö.

Paikallinen käsityöläinen sai tehtäväkseen kaivertaa puusta neljäkymmentä suurta veistosta, joissa kuvattiin historian suurimpia nimiä. Vuoden päästä oli ikuistettuna puuhun sellaisia kuuluisuuksia kuin Aurinkokuningas Ludvig XVI, Aatami ja Eeva, Aaron Burr, Benjamin Franklin, William Pitt nuorempi, amiraali Nelson, Kiinan keisari, teos joka ilmensi äidinrakkautta, ja tietysti kaksi näyttävää veistosta lordi Timothy Dexteristä, toisessa teksti "ensimmäinen idässä, ensimmäinen lännessä" ja toisessa "Olen länsimaailman suurin filosofi".

Filosofiaansa Dexter esitteli merkillisessä omaelämäkerrassaan "Kirpeä suupala tietäväisille, eli suoria totuuksia kotikuosissa", joka oli täynnä maailmanpoliittisia suunnitelmia. Teos oli merkillinen, sillä sen jälkeen kun hänelle huomautettiin, ettei se sisältänyt yhtäkään välimerkkiä, Dexter liitti seuraaviin painoksiin lisälehden, jossa oli sivun verran pilkkuja, pisteitä, kysymysmerkkejä ja kaksoispisteitä vapaasti käytettäväksi soveliaissa paikoissa. Dexter vihjasi kirjassaan, että Amerikka tarvitsi keisaria, eikä häntä tarvinnut kaukaa hakea.

Suurmiehen hautajaisia harjoiteltiin yksityiskohtaisesti tulevan vainajan tarkan silmälläpidon alaisena, jotta hän näkisi, surevatko ihmiset häntä tunnollisesti. Ilmeisesti hänen kummitusvaimonsa osoitti puutteellista kiintymystä, koska Dexter mukiloi hänet tyhjän arkun äärellä. Dexter kuoli 1806 hyvin harjoitelleena. 40 patsasta olivat tallella vuoteen 1815, jolloin myrsky tuhosi niistä suurimman osan. Muutama saatiin kaupaksi ja loput, mukaanlukien lordi Dexterin patsaat, poltettiin.