Kun 1980-luvun lopulla tuli tietoon, että kylmälaitteiden freonilla voi olla osuutta otsoniaukon suurenemiseen, poliitikot alkoivat elehtiä. Esitettiin mielipiteitä, että meillä ei ole oikeutta sanoa kiinalaisille, että heillä ei ole oikeutta kohentaa elintasoaan. Britannian pääministeri Margaret Thatcher kulki teollisuusnäyttelyssä ja kyseli TV-kameroiden käydessä, mistä saamme uusia jääkaappeja.

Varteenotettava ratkaisu oli esitetty ja patentoitu jo vuonna 1930. Sen laativat unkarilainen Leo Szilard ja Sveitsin kansalainen, jonkin verran maailmalla tunnettu fyysikko nimeltä Albert Einstein. Einsteinin jääkaapin nimellä tunnetussa konstruktiossa ei ole yhtäkään liikkuvaa osaa. Sen toiminta perustuu kemiallisfysikaaliselle prosessille, jonka saavat aikaan ammoniakki, vesi, ja butaani. 1920-luvulla Szilard ja Einstein olivat lukeneet lehdestä, kuinka berliiniläinen perhe oli saanut surmansa kun heidän jääkaapissaan tapahtui vuoto ja kaasut levisivät asuntoon. Szilard ja Einstein ryhtyivät miettimään olisiko rakennettavissa turvallisempi malli, joka kuluttaisi mahdollisimman vähän energiaa, ja toimisi äänettömästi ja tasaisesti. Vuosien 1926-1933 välillä Szilard ja Einstein kehittivät kolme eri mallia ja hankkivat niille kaikkiaan 45 eri patenttia.

Einsteinin jääkaappi on "valtava entropiageneraattori" kuvailee laitetta Andy Delano, joka 70 vuotta myöhemmin rakensi lopulta prototyypin vekottimesta, jota ei koskaan saatu sarjavalmistukseen. "Kirjaimellisesti, systeemin toista päätä lämmitetään, jotta toinen pää viilenisi." Sitä paitsi Delanon kavereidensa kanssa rakentama prototyyppi toimi. Delano rakensi oman kappaleensa kavereiden avustuksella. Yksi suunnitteli tietokoneohjelman jolla simuloitiin systeemin eri parametreja. Sen jälkeen toinen hitsasi laitoksen yhteen ylijäämäosista nollabudjetilla.

"Koska siihen ei tarvita muuta kuin lämmönlähde, on mahdollista rakentaa versioita jotka eivät tarvitse edes sähköä. Voitaisiin käyttää pieniä kaasulämmittimiä tai jopa aurinkoenergiaa. Kehitelty malli voisi toimia alikehittyneillä alueilla." kuvailee Delano. Aikanaan Einsteinin jääkaappi sai jäätävän vastaanoton monestakin eri syystä. Lamakausi ei tarjonnut tilaisuutta käynnistää tuotantoa. 1930-luvulla keksittiin freoni, josta nyt niin kiivaasti pyritään eroon.

Lupaavimmat patentit osti jo varhain Electrolux, jolla ei ollut aikomustakaan toteuttaa niitä, vaan hankki ne suojatakseen omaa tuotantoaan. Einsteinin jääkaapissa ei ole yhtäkään liikkuvaa osaa, joten on mahdollista rakentaa kappale, joka kestäisi sata vuotta ilman huoltoa. Ylivoimainen kilpailija haudattiin kaikessa hiljaisuudessa. Myöhemmin tietokoneiden käyttöjärjestelmien alalla nähtiin samantapainen kehityskulku, mutta se on toinen tarina.

http://www.me.gatech.edu/energy/andy_phd/index.html