1240844311_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Maailman kaikkien aikojen kehnoimman F1-ajajan hohdokasta asemaa tavoittelee useakin yrittelijä, mutta kun asia tulee puheeksi, aina muistetaan mainita sveitsiläinen Jean-Denis Deletraz, jolla oli suuria kunnia osallistua kolmeen GP:hen, joissa hän pääsi osoittamaan aivan hämmästyttävää lahjattomuutta.

Omituisinta on, että Jean-Denis Deletraz ei ollut mikään maailman huonoin ajaja. Formula 3000 –luokassa hän pääsi palkintokorokkeelle. Kammottavan formulauransa jälkeen Deletraz palasi urheiluautojen pariin ja sijoittui Le Mansissa parhaimmillaan viidenneksi, jopa kaksi kertaa. Mutta formula-ykkösissä hän ei vain onnistunut.

Se, että Deletraz sai tilaisuutensa ostamalla tallipaikan itselleen, oli julkista tietoa. Eikä siinä ollut mitään ihmeellistä. 1990-luvulla nähtiin radoilla suuri määrä enemmän ja vähemmän lahjakkaita miljonäärien pentuja, kuten Jean-Paul Belmondon poika Paul Belmondo, joka Monacossa 1994 keskeytti legendaarisesta syystä: hän ei jaksanut enää ajamiseen kuulunutta ryökytystä. Sanomattakin oli selvää, että Deletrazin ajamat autot eivät olleet todellakaan kilpailukykyisiä, mutta hän ainoana kykeni mahdottomaan: ajamaan mahdollisimman surkeaa autoa mahdollisimman surkeasti.

Uran ensimmäinen GP Larrousse –tallina utolla Australiassa 1994 ei alkanut vallan huonosti. Deletraz ei ollut aika-ajoissa edes viimeinen. Hän oli peräti viimeistä edellinen kisaan päässyt. (Paul Belmondo ja Bertrant Gachot karsiutuivat tykkänään.) Mutta kun Domenico Schiattarella ohitti hänet lähtösuoralla, yleisö sai todistaa sen jälkeen Deletrazin käsittämätöntä hitautta, joka tuntui korostuvan erityisesti shikaaneissa. Deletraz puikkelehti niistä läpi polkuauton vauhdilla. Kun hänen vaihdelaatikkonsa teki lopun kärsimyksistään kierroksella 57, Deletraz oli jäänyt kilpailua johtaneesta Nigel Mansellista 10 kierrosta.

Seuraavana vuonna Deletraz sai uuden tilaisuuden, kun Pacific-tallin osakkeenomistaja Bertrand Gachot päätti luopua kesken kauden ajajapaikastaan ja tarjota mahdollisuutta kuljettajille, jotka toisivat rahaa tallille. Ensimmäisenä jonossa oli Jean-Denis Deletraz, joka sattoi kehuskella että hänellä on F1-kokemusta, juuri siitä kilpailusta johon Gachot ei edes päässyt.

Portugalin GP:ssä Estorilissa Deletraz onnistui rikkomaan taas vaihdelaatikkonsa, tällä kertaa jo ensimmäisellä aika-ajokierroksella. Hän jäi paalupaikka-ajan kellottaneesta David Coulthardista 12 sekuntia. Kilpailu ei sujunut sen paremmin. Deletraz hävisi Coulthardin kierrosajoille heti kättelyssä 15 sekuntia, jopa hänen tallitoverinsa Roberto Moreno oli häntä 7 sekuntia nopeampi.  Deletraz ohitettiin ensimmäisen kerran jo seitsemän kierroksen jälkeen, ja kun tientukkija joutui vetäytymään 14 kierroksen jälkeen kisasta saatuaan krampin käteensä, useimmat kuljettajat huokaisivat helpotuksesta. 

Euroopan GP Nürburgringillä jäi Jean-Denis Deletrazin formulauran joutsenlauluksi. Hän paransi suoritustaan edellisestä kilpailusta. Tällä kertaa hän jäi paalupaikka-ajasta vain 9 sekuntia. Kisassa hän sijoittui tyylikkäästi viimeiseksi, 7 kierrosta kärjelle jääneenä. Mutta koska hän ei ollut ajanut vaadittavaa 90% kilpailumatkasta, häntä ei noteerattu tulosluettelossa. Sen ainoan kerran kun Jean-Denis Deletraz ajoi F1-kilpailun loppuun saakka, hänet siis hylättiin lopputuloksissa.

Pian vuoden 1995 Euroopan GP:n jälkeen selvisi, että hänen rahansa eivät olleetkaan päätyneet Pacificin tilille. Seuraavassa kilpailussa Pacificin autoa kuljetti yllättäen jälleen Bertrand Gachot. Pacificin tallipäällikkö Keith Wiggins pahoitteli tilannetta ja totesi Deletrazista että ”pelkästään kykyjen perusteella emme ole halukkaita pitämään hänet”.

Hyvin pitkälti Deletrazin ansioksi on laskettu hänen uransa jälkeen käyttöön otettu 107% sääntö, jonka mukaan kilpailuun päästäkseen kuljettajan aika-ajoaika ei saa olla suurempi kuin 107% paalupaikka-ajasta. Sittemmin aika-ajojen rakennetta on muutettu ja heikoimmat tallit ovat kuolla kupsahtaneet omia aikojaan, eikä formula-kilpailuissa ole pitkään aikaan nähty hyödyttömiä tientukkijoita. Mutta Jean-Denis Deletraz säilyy ikuisesti lajista kiinnostuneiden sydämissä. Hänen kunniakseen on netissä mm. Jean-Denis Deletraz Memorial Forum. Ylläpitäjän mukaan keskustelufoorumin tarkoituksena on ”kunnioittava ja asiaankuuluva keskustelu hylkiöajajista ja talleista. F1-hylkiöt on kunnianosoitus Formula-1:n sankarillisille epäonnistujille.”