Tässä teille päivän uutinen. Tepcon ja muiden ilmoittamat säteilylukemat eivät ole enää ollenkaan yhtäpitäviä. (Olivatko ne joskus?)

Asahi Shimbun ja Yomiuri Shimbun kummatkin viittaavat sairaalalähteisiin, joiden mukaan radioaktiivisessa vedessä kahlannut työntekijä sai jalkoihinsa 2000-6000 millisievertin säteilyannoksen.

"Chiban Kansallisen Radiologisen instituutin mukaan jalan palovammat viittaavat 2-6 sievertin säteilyyn. Tämä on ensimmäinen kerta kun ydinonnettomuuden aikana on todettu yli sievertin säteilyvauriot".

Tepcon mukaan veden säteilyaktiivisuus oli 400 millisievertiä pinnasta mitattuna.

Herääkin nyt kysymys, miten 2-6 sievertin säteilyannos oli mahdollista, jos onnettomuuden sattuessa työntekijä ei ollut paikalla töissä tuntiakaan? Tokyo Shimbun kysyi asiasta ja Tepcon vastaus oli loistava: "Emme ymmärrä. Täytyy tutkia."

Mutta mistä minä tiedän. Kukaties tässä on taas kyse siitä, että monitorointi ja mittaus on Tepcon paras puoli.

Töitä nimittäin tehdään muutenkin täysin uskomattomissa oloissa. Nukutaan 1-2 tuntia kerralla tuolissa. Vettä ei tule. WC on saastainen. Kotiin ei muisteta soittaa. 180:ää paikalla olevaa uhrautuvaista miestä ei ole vahvistettu vereksemmillä voimilla sitten 14. päivän.

Tällaisissa kuolemanväsyneissä oloissa sitten sattuu aivan triviaaleja munauksia, kuten että reaktorin pumppuhuoneeseen mennessä ei laiteta saappaita jalkaan. Valvooko kukaan mitään, ja jos valvoo, jaksaako valvoa. Tällaisella ei toki kerjätä uusia ikävyyksiä, eihän.

Kellarissa on nyt 1.5 metriä vettä, jossa on kaikkia mahdollisia pitoisuuksia. Nyt ei olekaan kuin kolme pientä pulmaa: Voiko kolmosyksikössä työskennellä, miten vesi saadaan pois, ja minne se dumpataan. Muilta osin ei uusia ongelmia.

Nippon TV:n raportti sisältää armeijan helikopterista 23. ja 25. päivä kuvattua kuvaa, joissa zoomataan reaktorirakennusten sisälle. Nippon TV on lähettänyt uutiskertauksia nyt koko yön.