Berchtesgadenin ilma oli ehkä raikasta ja virkistävää, mutta vain Kotkanpesän ulkopuolella. Lääketieteen historioitsijat ovat yksimielisiä siitä, että Hitlerin suurin terveysongelma oli sitkeät ilmavaivat. Vatsakrampit, ummetus, peräpukamat ja muut mahdollisesti hermojännityksen aiheuttamat oireet olivat Hitlerin vaivana lapsuudesta alkaen. Vaivat alkoivat useimmiten heti aterian jälkeen. Albert Speerillä on mainintoja, kuinka kasvoiltaan tuhkanharmaa Führer loikkasi pois illallispöydän äärestä ja katosi huoneeseensa kaasuttelemaan.

Kansakunnan ja koko Euroopan johtajalle tällainen oli suuresti kiusallista. Hitler oli ryhtynyt parantamaan itseään vaivoistaan 1929, jolloin hän päätti kirjallisuutta luettuaan, että kasvisruokavalio auttaisi rauhoittamaan hänen myrskyisän ruoansulatuksensa ja tekisi päästetyn ilman hajuttomammaksi. Peräruiskeet ja ulosteen säännöllinen tarkkailu kuuluivat myös luulo- ja sairaan Führerin ohjelmanumeroihin. Lopullisesti Hitler hylkäsi lihan 1931, kun hänen sisarpuolensa tytär Geli Raubal teki itsemurhan – tarinan mukaan pettyneenä siihen, että Saksan tuleva johtaja ei voisi mennä hänen kanssaan naimisiin. Kun seuraavana aamuna Hitler sai aamiaisella eteensä kinkkua, hän mutisi "kuin söisi ruumista" ja työnsi lautasen pois.

Hitlerin mieleen ei tullut, että runsaskuituinen kasvisruokavalio aikaansai päinvastaisia vaikutuksia kuin mitä hän toivoi. Hänen henkilääkärinsä Theo Morell kirjoitti päiväkirjaansa, että Führerin ruokavalion seurauksena ilmavaivat olivat "kolossaalisia, harvoin olen kohdannut mitään vastaavaa". Morell tietysti oli itsekin harvinaisen kehno lääkäri ja luonnollisesti teräksisen arjalaisen irvikuva, ylipainoinen, sammakonkasvoinen ja pöhöttynyt pyknikko, joka levitti ympäristöönsä rikinkatkuista hienhajua. Asemansa hän hankki parantamalla kivuliaan ajoksen Hitlerin jalassa ja tarjoamalla vatsakramppeihin lievitystä ihmelääkkeellä nimeltä Tohtori Kösterin anti-kaasupilleri, joita Hitler nautti 16 kappaletta päivässä. Vuodesta 1941 alkaen Morell kohensi johtajan mielialaa amfetamiinipistoksella, joita ruiskutettiin joka aamu ennen aamiaista. Lääkekaappiin mahtui myös vitamiineja, testosteronia, maksauutetta, ulostuslääkettä, rauhoittavia, hedelmäsokeria ja opiaatteja. USA:n sotilasviranomaiset totesivat sodan jälkeen, että Morell oli pumpannut johtajaan 28:aa eri lääkettä vuosien ajan, mukaan lukien 10-prosenttista kokaiinia sisältäviä silmätippoja, joita annosteltiin joskus kymmenenkin kertaa päivässä.

Kun Hitleriä vastaan tehtiin Stauffenbergin ja kumppaneiden järjestämä attentaattiyritys 1944, Heinrich Himmler oli tullut epäluuloiseksi ja tiedusteli salaa Morelllin apulaiselta Richard Weberiltä, olisiko Morell vakoilija ja myrkyttäjä. "Ei tule kysymykseenkään", vastasi Weber. "Morell on liian suuri pelkuri sellaiseen." Himmlerin jätettyä asian sikseen kolme muuta lääkäriä yritti saada Morellin erotetuksi. Morellin annoksista riippuvaiseksi tullut johtaja erotti Morellin sijaan häntä vastustaneet lääkärit. Morell pysyi bunkkerissa 20.4.1945 asti, jolloin vapiseva Hitler yllättäen vapautti hänet palveluksesta. Amerikkalaiset nappasivat Morellin, joka itsekin oli jo kuolemansairas ja pitivät häntä kaksi vuotta vankilassa. Vapauduttuaan hän joutui välittömästi sairaalahoitoon ja kuoli 1948.

http://www.thesmartset.com/article/article10240701.aspx