Saul Steinberg (1914-1999), taiteilija, kuvittaja, pakeni Romaniasta Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Hän kuului siihen sodanjälkeiseen amerikkalaisten taiteilijoiden kaartiin, jonka New Yorkin Modernin taiteen museo adoptoi omakseen. Mutta Steinberg ei tehnyt niinkään museoteoksia, vaan omaleimaista, kiinnostavaa käyttökuvitusta, jota julkaistiin ennen kaikkea New Yorker –lehdessä yli 50 vuoden ajan. New Yorkerissa Steinberg lyöttäytyi vapaalla, lapsenomaisella viivallaan sellaisten tekijöiden kuin voittamattoman James Thurberin ja raivostuttavan elegantin Rea Irvinin seuraan.
Woody Allen on tehnyt parhaansa osoittaakseen elokuvissaan, kuinka Manhattanin asujaimisto on likimain täydellisen tietämätön muusta maailmasta. Todelliselle manhattanilaiselle kaikki maailma mitä hän tarvitsee, on muutaman korttelin suuruinen kulmakunta. Manhattanilainen on heimolainen, joka tietää olevansa muuta maata. Hän on erikoinen sekoitus ennakkoluulotonta kosmopoliittia ja pahimmanlaatuista tupajumia.
29.3.1976 ilmestyneessä New Yorkerissa Steinberg läväytti auki nurkkapatriootin maailmankuvan kansikuvalla ”Maailma nähtynä yhdeksänneltä avenuelta”. Manhattan on maailman keskipiste, oikeastaan se päättyy jo Hudson-joen vastarannalle. Kaikki mitä siitä eteenpäin seuraa, on terra incognitaa, josta viidakkorumpu ja savumerkit eivät ole kantaneet kovin paljoa uutisia, eikä niillä olisi kummoista merkitystäkään.
Steinbergin piirrokselle kävi parhaalla tai pahimmalla mahdollisella tavalla. Kuva oli loistavan toimiva, eikä aikaakaan kun idea oli omaksuttu lukuisilla tahoilla. Koska jokaisessa meissä asuu pieni manhattanilainen, niin joka toinen Yhdysvaltojen kaupunki tuntui ottaneen meitin mualimamme –ajatuksen omakseen ja teetti omia versioitaan teemasta. Vouhotus loppui vasta kun Länsi-Virginia vuonna 1978 keksi iskulauseen I-sydän-WV, jonka jälkeen muutamassa vuodessa koko maailma sai nähdä I-sydän-minkämitäkin jokaisessa mainoksessa, T-paidassa, lippalakissa, kahvikupissa, onnittelukortissa ja tarrassa.
New Yorker rekisteröi kuvan Yhdysvaltojen tekijänoikeustoimistossa ja luovutti tekijänoikeudet Steinbergille. Muutaman kuukauden päästä lehti alkoi painaa ja myydä piirroksesta tehtyjä julisteita ja postikortteja.
Oikeuteen mentiin kuitenkin vasta 1984, kun Columbia Pictures sai haasteen tekijänoikeusloukkauksesta. Syynä oli Robin Williams –elokuvan Neukku New Yorkissa juliste, joka oli ilmestynyt lukemattomissa sanomalehdissä. Elokuvajulisteen tekijät tunnustivat auliisti, että Steinbergin juliste oli ollut heille inspiraation lähde. Miksi ei olisi ollut. Itse idea, piirtää maailmankartta rajoitetusta itseensäsulkeutuneesta pespektiivistä, oli tietysti vapaa. Sen sijaan Steinbergin ilmaisun jäljentäminen meni oikeuden mielestä liian pitkälle. Kuvakulma oli sama, kuvattu ala oli sama, kortteleiden yksityiskohdat olivat samoja, ja kaiken huipuksi elokuvan nimi oli ladottu New Yorkerin fontilla. Parodiasta ei voinut olla kysymys, koska siinä ei parodioitu Steinbergin piirrosta lainkaan, vaan kärki suuntautui tyypilliseen newyorkilaiseen, jota Steinbergkin parodioi, kuului oikeuden kanta.
Elokuvajuliste vaihdettiin toiseen, missä Robin Williamsin neukku kanniskelee paperikassia, jossa lukee – tietysti - I-sydän-NY.
Steinbergin kuoltua hänen klassiselle kuvalleen on alkanut sadella kunnianosoituksia maailmalta. Politico-lehti julkaisi maailman Washingtonista nähtynä. Ilkein versio on tämän hetken tärkeimmän amerikkalaisen poliittisen pilapiirtäjän Ted Rallin ärhäkkä Bushie. Kun The Economist julkaisi kansikuvan How China Sees The World, piirtäjä Jon Berkley sijoitti kuvaan mukaan "anteeksipyyntöni Steinbergille ja New Yorkerille”.
Millainen maailma mahtaisi olla Nurmijärveltä nähtynä?
Kommentit