Lännen unohtumattomimpia persoonallisuuksia oli Kalifornian, myöhemmin koko Yhdysvaltojen Keisari, Norton I.

Joshua Abraham Norton (1815-1880) matkusti Amerikkaan Kalifornian kultakuumeen aikoihin. Hän ansaitsi neljännesmiljoonan dollarin omaisuuden myymällä kullankaivajille tarvikkeita ja keinottelemalla maalla. Sitten alkoivat vastoinkäymiset. Hän hävisi suuria summia uhkapelissä ja yritti korjata tappion ostamalla kaiken riisin markkinoilta. Riisin hinta nousi viidestä sentistä 50:een senttiin naulalta. Juuri kun Norton aikoi tuoda kalliin riisinsä myyntiin, San Franciscon satamaan höyrysi ei vain yksi, vaan useita laivoja täynnä riisiä. 1856 Norton julistettiin konkurssiin, ja hän alkoi käyttäytyä hivenen oudosti.

Ensin Norton I alkoi esiintyä Kalifornian kuninkaana. Vuoteen 1859 mennessä hän oli päättänyt, että Kalifornia oli liian pieni hänelle, joten hän teki itsestään Amerikan Yhdysvaltojen keisarin ja Meksikon suojelijan. Norton uskoi, että Yhdysvallat oli matkalla kohti katastrofia, ja vain päättäväisen monarkin arvovalta saattoi pelastaa maan. 1859 hän kutsui luokseen San Francisco Bulletinin toimittajan, ja luovutti hänelle vaikuttavan asiakirjan: "Yhdysvaltojen kansalaisten suurten enemmistön pyynnöstä minä, Joshua A. Norton julistan itseni täten Yhdysvaltojen keisariksi, ja tässä ominaisuudessa määrään liittovaltion kaikkien osavaltioiden edustajat koolle tämän kaupungin Music Halliin seuraavan helmikuun 1. päiväksi, jotta liittovaltion lakeihin voidaan tehdä tarvittavat muutokset tätä maata vaivaavan pahuuden lievittämiseksi, ja saadaksemme aikaan luottamusta koti- ja ulkomailla maamme yhtenäisyyden ja vakauden nimessä. Allekirjoittanut Norton I, Amerikan Yhdysvaltojen keisari ja Meksikon suojelija."

Norton lakkautti perustuslain, kielsi poliittiset puolueet, ja painoi omaa rahaansa 25 ja 50 dollarin seteleinä. Hän myös yritti hankkia lainaa useilta pankeilta, mutta nämä outoa kyllä eivät ottaneet kuuleviin korviinsa hänen keisarillisia määräyksiään. Kun Central Pacific -rautatieyhtiö kieltäytyi tarjoamasta hänelle ilmaisia aterioita, Norton I kosti kieltämällä yhtiön toiminnan. Hän leppyi vasta, kun sai elinikäisen kullatun vapaalipun ja julkisen nöyrän anteeksipyynnön.

Pian koittivat ne vaikeudet, joita Norton I oli profeetallisesti ennakoinut. Sisällissota alkoi itärannikolla. Länsirannikolla yleisö suvaitsi Nortonia harmittomana hölmönä, joka keräsi kaduilla liikkuessaan peräänsä sankan lauman lapsia ja koiria. Hänen hovinsa oli rähjäinen 50 sentin vuorokausimaksusta vuokrattu huone, jonka seiniltä katsoivat haalistuneet kuningatar Victorian ja keisaritar Eugenien kuvat, joita vastapäätä oli ankea telttavuode ja rikkinäinen pesuallas. Kahdenkymmenen vuoden ajan hän pukeutui osto- ja myyntiliikkeestä hankittuun siniseen upseerin univormuun, johon kuului seremoniamiekka, ja majavannahkalakkiin, joka oli koristettu rusetilla. Hyvällä säällä hän käytti kävelykeppiä, sateella kirkkaankirjavaa kiinalaista sateenvarjoa. Kansalaiset, joita hän ulkona kohtasi, kumarsivat hänelle kohteliaasti. Hän tarkasti keisarillisen omatoimisesti kaupungin viemärien toimintaa ja tarkkaili, kulkivatko julkiset kulkuneuvot aikataulun mukaisesti. Hän söi aina ulkona, usein kalliissa ravintoloissa, mutta sai tuskin koskaan maksettavakseen laskua. Hän myös ajoi julkisilla kulkuneuvoilla ilmaiseksi, ja sai usein vapaalippuja teatteriin. Joka sunnuntai hän kävi eri kirkossa, jotta ei kylväisi epäsopua eri kirkkokuntien keskuuteen.

1869 keisari huomasi surukseen, että hänen univormunsa alkoi olla kauhtunut. Hän julkaisi asetuksen: "Tehtäköön kaikille tiettäväksi, että me, Norton I, Amerikan Yhdysvaltojen keisari jumalan armosta ja Meksikon suojelija, olemme kuulleet vakavia valituksia seurueeltamme, että keisarillinen pukumme on kansallinen häpeä, ja jopa hänen majesteettinsa Piinan Keisari on julkituonut kiintymyksensä aina siihen mittaan asti, että meille on tarjottu hänen toimestaan vaatetusta, jonka me olemme hienotunteisesti sallineet. Täten varoitamme kaikkia joiden velvollisuuksiin asia kuuluu, että heidän päänahkansa ovat vaarassa, kunnes mainittu puute on korjattu." Piinan Keisari (King Of Pain) oli tuohon aikaan patenttilääkkeitä myyvä heppu, joka esiintyi kaupungissa punaisessa viitassa ja strutsinsulilla koristetussa savupiippuhatussa. San Franciscon kaupunginhallitus käsitteli asian, ja osti keisarille uuden univormun. Tästä jalomielisyydestä liikuttuneena Norton I aateloi koko joukon.

Nortonin aikalainen ja kilpailija oli Willie Coombs, alias George Washington II. Hän kulutti päivänsä kulkien San Franciscon katuja lipun kanssa, Washingtonin aikainen kolmikolkkahattu valkoisen kiharaisen peruukkinsa päällä. Iltaisin hän istui kapakoissa tutkiskellen karttoja ja suunnitellen uusia taisteluita. Hän lähetti viestejä kongressille ja muilla kansakunnille kuten Nortonkin. Coombs otti henkilöllisyytensä vakavasti hahmoon eläytyen, ja vietti yhden talven nälissään Washingtonin tavoin, kunnes ystävät saivat vakuutettua hänelle, että Valley Forgen piiritys on ohi.

Coombs jätti San Franciscon taakseen jouduttuaan riitaan keisari Nortonin kanssa. Coombs säntäsi eräänä päivänä poliisiasemalle valittaen, että Norton repi hänen julisteitaan. Poliisit nauroivat ja sanoivat, että tällaisesta asiasta ei ole voimassa lakia, joten hänen olisi nostettava siviilikanne. Koska George Washington II oli pennitön, hän meni sanomalehti Alta Californian toimitukseen ja kertoi tarinansa. "Norton on vain kateellinen menestykselleni kauniimman sukupuolen parissa, siksi hän repii julisteeni" väitti valtiomiehen reinkarnaatio. Alta Californian artikkeli ei valitettavasti tehnyt oikeutta kummallekaan osapuolelle, vaan sai nämä kaksi individualistia naurunalaisiksi. Nyt molemmat syöksyivät toimitukseen, korostivat täydellistä tervejärkisyyttään, ja vaativat oikaisua. Muutaman päivän päästä julkaistiin keisarillinen käsky "vangita äkkipikainen ja lakia halveksiva henkilö nimeltä professori Coombs, joka kutsuu itseään valheellisesti George Washington 2:ksi, lähetettäväksi hänen omaksi ja muiden parhaaksi Valtion Mielisairaalaan ainakin 30:ksi päiväksi."

Coombs lähti vikkelästi takaisin kotikaupunkiinsa New Yorkiin. Mark Twain löysi Coombsin sieltä 1868, jolloin hän yhä uskoi olevansa jälleensyntynyt George Washington. Hän vieläkin näytteli mielellään sääriään naisväelle. 1880 Norton I kaatui kuolleena San Franciscon kadulle täydessä univormussa. Lehtien otsikot ilmoittivat suruviestin "Kuningas on kuollut" ja yli 3000 henkeä osallistui valtiollisiin hautajaisiin. 10 000 kaupunkilaista kävi jättämässä hänelle jäähyväiset kahden päivän aikana. Hänen muistosanansa sanomalehdissä totesivat "Keisari Norton ei ikinä surmauttanut ketään, ei ryöstänyt kenenkään omaisuutta eikä karkottanut ketään maastaan - ja se on enemmän kuin mitä voi sanoa hänen useimmista virkaveljistään."