Siitä on aikaa, kun DX-katselijana viimeksi lähetin katseluraportin tv-asemalle. Viimeisin vastaus ainakin näyttää saapuneen Irlannista.
Digiaikana TV-DX on kovasti menneisyyttä. Sen on korvanneet nettistriimit. Enpä vain olisi uskonut näkeväni Pohjois-Korean striimiä. Lauantaina kaukokatselijan ominaisuudessa unohduin katselemaan ohjelmaa kuudeksi tunniksi. Tässä raporttini.
Pohjois-Koreasta on tehty jokapaikan vertauskuva, jolla voidaan tarkoittaa lähes mitä tahansa. Myös asioita, joilla ei ole mitään tekemistä itse Pohjois-Korean kanssa. Siksi olisikin hyödyllistä katsoa, millaisena Pohjois-Korea haluaa itsensä nähdä.
Korean Keskustelevisiolla KCTV:llä ei ole oikeastaan ohjelmia. Koko lähetys on yksi ainoa ohjelma, jonka eri osat alkavat minuutilleen, ilman turhia juontoja, joiden lukumäärä on supistettu minimiin. KCTV:n lähetyksen silmiinpistävin piirre on ihmisten täydellisyyttä hipova poissaolo. Kaikki nähtävä on virallista, muodollista, epäpersoonallista. En viitsi sanoa ”teatraalista”, koska läntisessä mediakulttuurissa teatraalisuuteen liitetään nykyään spektaakelimaisuutta, johon KCTV:n resurssit eivät yllä.
Mahtaako ohjelmatyylissä olla tapahtunut yhden yhtä muutosta sitten vuoden 1980, jolloin tv-toiminta Pohjois-Koreassa alkoi. Luultavasti ei. Tämä lähetys tulee ainutlaatuisesta aikakuplasta, joka hädin tuskin vastaa edes 1960-luvun neuvostoliittolaisen tv-tarjonnan vaatimuksia. Ei kuulutuksia. Ei urheilua. Ei draamaa. Ei elokuvia. Eikä yhtäkään suoraa lähetystä. Ehkä sellaiset olisivat aivan liian vaarallisia. Raporttien mukaan urheilua ja elokuvia on esitetty, mutta tänä lauantaina niistä ei näkynyt yritystäkään. Totesin itsekseni tuntien vieriessä, että olen katsonut Neuvosto-Eestin TV:stä loputonta Aktuaalne Kaameraa. Selviydyn kyllä tästäkin. Pitäisiköhän oikeasti lähettää katseluraportti: ”Katsoin ohjelmaanne kuusi tuntia. Katson tämän saavutuksen johtuvan ennen kaikkea siitä, että en ymmärrä koreaa.”
Aktuaalne Kaamerasta jäi muuten mieleen filminpätkä, jossa Neuvostoliiton ainoa leikkuupuimuri ajeli Neuvostoliiton ainoalla vehnäpellolla. Näin asian täytyi olla, koska tätä yhtä ainutta rainaa käytettiin uutisten kuvituksena kaksisataa kertaa peräkkäin. ”Sadonkorjuu on tietysti tärkeä asia, mutta onko se todella ainoa kertomisen arvoinen uutisaihe? Eikö sen pitäisi olla itsestäänselvyys?” ruvettiin kyselemään glasnostin aikaan. Pohjois-Koreassa sellaista ei kysytä.
Suomessa ovat sivistyneet ja valistuneet henkilöt valittaneet, että elämme päättymätöntä talvisotaa ja huolestuttu aina aika ajoin tv-väkivallasta. Mitähän sivistyneet ja valistuneet sanoisivat Pohjois-Korean ohjelmistosta, josta joka toinen ohjelmanumero liittyy armeijaan ja ohjelmien välisissä musiikkivideoissa 50% kuvituksesta on tyyliä ”Armeija marssi, miehet lauloivat”. Tässä todella on maa, joka on jatkuvassa henkisessä sotatilassa ja mobilisaatiossa, ei vain perinteisiä vihollisiaan Etelä-Koreaa ja USA:ta vastaan, vaan koko maailmaa vastaan, jos tarve niin vaatii. Iänikuinen Tuntematon sotilas joka itsenäisyyspäivä ei ole yhtikäs mitään tähän verrattuna.
Asiaan syvemmin perehtyneet politiikan kommentaattorit saavat tehdä tästä tarkemmin selkoa, mutta yhden tv-illan perusteella voisi ajatella, että jatkuva kriisi ja uhkalle eläminen on juuri se tapa, jolla Pohjois-Korean hallinto perustelee olemassaolonsa ja menetelmänsä. Omavaraisuutta tarkoittavasta juche-aatteesta ei kannata paljoa puhua, sillä Pohjois-Korean epäomavaraisuus on surullisen kuulua.
Lauantai-illan ohjelma 10.12.2011, KCTV Pyongyang. Ajat Suomen aikaa.
10.20 Saavun lähetyksen pariin kun Etelä-Korean MBC:n hittilista Music Core päättyy. Kontrasti ohjelmien välillä oli… sitä oli. KCTV:llä on menossa sanomalehtikatsaus. Sanomalehtikatsaus sisältää Rodong Sinmunin pääkirjoituksen ääneenluvun ja silmäilyä muille sivuille. Lehden ilkeästi sanottuna autistisissa valokuvissa ei esiinny yhtäkään ihmistä, ei edes Rakasta Johtajaa. Sen sijaan kuvataan monumentteja, muistomerkkejä, saleja, laitoksia.
10.33 Animaatio! Pohjois-Korean neuvostovaikutteinen animaatioteollisuus on tuottanut opettavaisen kertomuksen, jossa köyhä itkien maata kuokkiva poika isänsä kanssa saa jättiläismäisen taikaperunan, josta sikiää valtava määrä siemenperunaa. Köyhä poika jakaa siemenperunaa muille kyläläisille, mutta rikas ketku ilkeine poikineen varastaa sen. Varkaus paljastuu, kun poika kutsuu taikaperunaa, joka kasvaessaan rikkoo kapitalistin talon. Viimeisessä kohtauksessa kaikki kyläläiset edelleen kuokkivat pellolla, mutta tällä kertaa onnellisina. Mitä taikaperunalle tapahtui, ei selvinnyt.
10.55 Kierros juche-museossa. Ulkomaalaisten merkkivieraiden antamat lahjat ovat arvokkaita ja opettavaisia todistuskappaleita kaukaisten vieraiden maiden tutkimattomasta käsiteollisuustaidosta ja kulttuurista. Venäjän juche-komitean lahjoittamassa kristallivaasissa on kansallispukuinen tyttö. Afrikan juche-komitean luovuttamasta muistolevystä kuvataan jokainen nurkka. Egyptin lähetystön sotilasattashean lahjoittamissa matkamuistoissa (suoraan Gizasta 5$/kpl) on kuvattu Anubis ja pyramidi, jonka taitavat kaiverrukset opettavat meille, millaisia olivat muinaiset hieroglyfit. Arvokkaat lahjat ovat koko kansan nähtävillä kunniapaikoilla vitriinin lasin takana.
11.05 Dokumentaari teollisuustuotannosta. Kuvat kertovat: muualla maailmassa haaskataan voimavaroja, mutta säästeliäs ja kekseliäs Pohjois-Korea kierrättää autonrenkaansa ja pinnoittaa ne uudelleen. Otoksia terässulatosta. Kasvihuoneviljelyä.
11.25 Yllättäen lisää juche-tuotantoa. Ensimmäinen ruudussa katsojille suoraan puhuva mies! Perehdymme pohjois-korealaiseen lääkevalmisteeseen Cuspixadol injection. Emme näe, kuinka injektiota käytetään ja mihin tarkoitukseen, mutta valmistetta on ilmiselvästi olemassa ainakin kolme purkkia, joita voimme ihailla vitriinistä lasin takaa.
11.30 Musiikkivideo. Legendaarinen kulttisuosikki Pochonbo Electronic Ensemble esittää kantrivivahteisen kappaleen, joka kuvitetaan maisemakuvilla, joissa ei näy ristin sielua. Huomattavaa on, että kaikissa pohjoiskorealaisissa musiikkivideoissa kulkee kuvaruudussa karaokesanoitus.
11.33 Musiikkivideo. Armeija marssi, miehet lauloivat. Tykkien piiput sojottavat ikuisessa erektiossa kohti iltaruskoa kypäräpäisten päivystäjien miehekkäiden hahmojen vierellä.
11.35 Musiikkivideo. Venäläistyyppinen laulelma ikävästä, joka kuvitetaan diakuvilla aiheesta Pyongyang by night. Kuvissa ei esiinny ristin sielua.
11.40 Viihdeuutiset. Uutistenlukija kuvailee jylhällä nuotilla, kuinka Kim Jong-Il ja armeijan nokkaväki on seurannut armeijan viihdytysjoukkojen iltamia, joista esitetään lukuisia värikuvia. Selostus huomattavasta tapahtumasta kestää yhdeksän minuuttia ja päättyy armeijan sekä esiintyjien yhteiskuviin, jotka on otettu kahden kilometrin päästä. Tilaisuus oli onnistunut, viihdyttävä ja arvokas, ja tullaan esittämään yleisölle nauhoitettuna lähetyksenä myöhemmin tänä iltana.
11.49 Musiikkivideo. Armeija marssi, miehet lauloivat. Aseetkin lauloivat. Toiminnallisia kuvaosuuksia: hävittäjäkoneet lentävät, panssarilaivat halkovat merta, panssareiden liekinheittimet syöksevät tulta. Taustalla juhlavaa kuorolaulua.
11.52 Dokumentti armeijan suurlaulajan elämänvaiheista. Haastateltavat kertovat. Musiikkinäytteitä. En saanut täysin selville, kuinka monen tähden kenraali vokalisti oli, sillä hänen vasen kätensä peitti esiintymisunivormun prenikoiden alimman rivin. Pystyin varmistumaan vain kuudesta rintatähdestä. Mitalilaatikosta ehdin laskea tähtiä ainakin yhdeksän, mutta olen tietämätön siitä, olivatko ne eriarvoisia.
12.05 Tanssiesitys. Laivaston univormuihin sonnustautuneet balettitanssijat, miehet ja naiset, esiintyvät isänmaallisen taejung kayon tahtiin. Sävelmä ei ollut Kalle Aaltonen. Turvallisuusnäkökohdat oli huomioitu, sillä miespäätanssijaa lukuunottamatta laivaston miehiä esittäneillä esiintyjillä oli yllään oranssiset pelastusliivit.
12.13 Vierailemme muovitehtaassa. Työntekijät vakuuttavat sammumatonta motivaatiotaan nyrkki pystyssä. (Kyllä.)
12.15 Musiikkivideo. Julisteesta päätellen elokuvamusiikkia, jota on elävöitetty ei elokuvalla, vaan otoksilla vappumarssista ja totta kai otoksilla terässulatosta. Terässulatto on sosialistisen realismin kiimaisin fetissi ja ikonisin kuva. Työnteko ei ole työntekoa, ellei sen lopputuloksena ole hehkuva rautamöhkäle liukumassa rullia pitkin. Mitä on elämä ilman hehkuvia rautamöhkäleitä!
12.19 Tietokoneohjattua kaivostuotantoa. Univormuun puetut virkailijat katselevat karttaa ja osoittelevat sormellaan sinne tänne, sillä työ on taistelua ja rintama on kaikkialla. Katsokaamme, missä voisimme tuottaa lisää hehkuvia rautamöhkäleitä.
12.24 Taloudellinen kommentaari. Naispuhuja lukee paperista minimaalisen lavastuksen edessä (paneloidut seinät, punaverkainen pöytä). Ei kuvitusta. Ei elävöitystä. Puheessa toistuu ymmärrettävä sana ”ekonomi”. Odotukset hehkuvien rautamöhkäleiden suhteen ovat korkealla.
12.31 Musiikkivideo. Armeija marssi, miehet lauloivat. Paraatissa koikkelehditaan kivääri tanassa.
12.34 Keskusteluohjelma! Miehiä vihreissä nojatuoleissa kertomassa dokumenttifilmin valmistuksesta. Herran, jonka vierellä on hyvin varusteltu kamera, oletan kuvaajaksi. Näemme myös otteita elokuvasta, jonka kohteena on – terässulatto. Kuvaaja selostaa, millaisiin taiteellisiin ratkaisuihin hän on päätynyt kuvatessaan hehkuvia rautamöhkäleitä. Huone on erittäin korkea, nojatuolit suuria, ja ihmiset hyvin hyvin pieniä.
12.47 Musiikkivideo. Kuvituksena terässulatto ja hehkuvia rautamöhkäleitä. Mieskuorolaulua vuodelta 1970. Maailmankuva vuodelta 1870.
12.51 Sana viikonvaihteeksi. Sarjassa 100 vuotta Kim Il-Sungin syntymästä kuulemme osan 240. Valittujen teosten osan 9 luvun 9 jakeen 3 lukee pastori Enehtinytlukeahangulillakirjoitettuanimeä. Huomenna osa 241.
13.01 Kello 12.24 esiintynyt naislukija on vaihtanut paperinsa ja lukee kommentaarin. Kuva jähmettyy lopussa hetkeksi, mikä todistaa että puheet eivät ole suoria lähetyksiä.
13.08 Yllätysmusiikkivideo. Armeija marssi, miehet lauloivat.
13.10 Pääuutislähetys. Taustalle heijastetun Pyongyangin jokimaiseman edessä uutisankkuri lukee uutiset jylhällä äänellä ja voimakkaalla intonaatiolla. Uutiset alkavat ilman mitään tunnuksia ja kuulutuksia. Ulkomaanaiheita on 2 kpl: Putin on äänestänyt ja Thaimaan kuningas puhunut.
13.20 Sää. Satelliittikuvaa. Luvassa pakkasta jopa –24 astetta.
13.25 Musiikkivideo. Maisemakuvilla somistetussa kappaleessa on venäläinen haikea sointi.
13.30 Illan pääkommentaari. Mies lukee paperista tutuksi tulleen niukan lavastuksen edessä puoli tuntia haukkaamatta happea ja juomatta vettä välillä. Esitelmä ei puuduta imnida. Parhaimmassa tapauksessa puhe on yhteislähetys radion kanssa imnida. Kuvittelen olevani paikalla ja päätän näytellä kiinnostunutta imnida.
14.00 Musiikkivideo. Paitsi että armeija taas kerran marssi ja miehet lauloivat, emme voi unohtaa kiitollisuudenvelkaamme hehkuvia rautamöhkäleitä kohtaan.
14.02 Yhtäkkiä, lisää uutisia jokimaisemalla kuvitetusta uutisstudiosta.
14.08 Kuvaruututiedotuksia, aallot hakkaavat kallioita vasten, instrumentaalimusiikkia.
14.10 Armeijan viihdytysjoukkojen iltamat. Kyseessä on aiemmin illalla uutisoitu tilaisuus, jota Rakas Johtaja kunnioitti läsnäolollaan. Ohjelmaan sisältyy virtuoosimaisia musiikkinumeroita, emotionaalisia puheenvuoroja ja sketsejä. Sotilas”huumoria”, tunteikkaita vetoomuksia, nyrkin heilutusta ilmaan. Akustista kitaraa soittanut Pohjois-Korean Al Di Meola pääsisi esiintymään minne tahansa koska tahansa. Naisvarusväellä on harmonikkaorkesteri. Yleisvaikutelmaksi jää, että maata palvellaan syvässä liikutuksen tilassa.
15.28 Tällaisen ohjelman jälkeen kaipaamme virvoittavien vetten äärelle. Viisi ja puoli tuntia lähetyksen alkamisen jälkeen kuvaruutuun ilmaantuu ensimmäinen hahmo, joka puhuu kuin tavallinen ihminen, ja hän on vesihuollon asiantuntija, joka esittelee televisioväelle luonnonkauniin laitoksensa saavutuksia. Vesi on kirkasta ja sitä on riittävästi. Täällä kelpaa viljellä riisiä ja kasvattaa kaloja.
15.40 Poistun saunaan. Saavun saunasta 16.15, jolloin menossa on Rakas Johtaja-uutiset, joissa diakuvia Rakkaan Johtajan vierailusta kenkätehtaassa ja Rakkaan Johtajan tutustumiskäynnistä kasvihuoneilla.
16.17 Musiikkivideo. Armeija marssi, miehet lauloivat. Uusinta klo 14.00:sta.
16.20 Sää. Uusinta klo 13.20:stä.
16.23 Musiikkivideo. Aurinko laskee. Naislaulaja tunnelmoi haikeasti.
16.28 Huomisen sunnuntain ohjelmistoa. Luvassa mahtava ohjelma klo 15.15:n anime-elokuvineen (Made in NK), ja Kim Il-Sungin satavuotismuiston osan 241 kera.
16.32 Kumarrus, kansallislaulu, ja töpseli irti seinästä.
Kuten kaikki mielenkiintoisimmat asiat nykypäivänä, tämäkin lähetys taitaa olla piratismia. IP-osoite johtaa Etelä-Koreaan, ja asialla arvellaan olevan Etelän Jälleenyhdistymisen komitea. Pohjois-Korean televisio on nähtävissä Koillis-Aasiassa mm. satelliitin kautta, mutta Etelä-Korea häiritsee näitä tv- ja radiolähetyksiä vastavuoroisesti pohjoisen kanssa. Jonkin aikaa sitten osapuolet sopivat häirinnän lopettamisesta ja lupasivat lakkauttaa toisiaan puhuttelevat maanalaiset asemat, mutta sopimus ei pitänyt. Päinvastoin, esillä on ollut hanke, että Etelä-Korea lähettäisi tyttöbändien musiikkia kaiuttimista pohjoisen puolelle. Myös joulukuusi-provokaatiosta on ollut puhetta. Vastikään uutisoitiin myös, että loikkareita saapuu etelän puolelle 20000-25000 henkeä vuosittain, ja he käyvät kolmen kuukauden mittaisen sopeutumiskurssin. Etelä-Korea on kuitenkin tulijoille niin vieras taivaankappale, että loikkareita palvelee lisäksi auttava puhelin.
Suosittelen tutustumaan Pohjois-Korean hehkuviin rautamöhkäleisiin niin pian kuin se on vielä mahdollista. Striimin osoite: http://112.170.78.145:50000/chosun Ohjelmaa on noin 6 tuntia päivässä.
Kommentit