1332504461_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 

 

On sääli, että Will Rogers (1879-1935) on niin tuntematon suomalaisille. En muista nähneeni Suomen TV:stä yhden yhtä hänen elokuvaansa, eikä hänen kirjojakaan ole koskaan käännetty. Tämä on käsittämätöntä, sillä Will Rogers kuuluu samaan suureen amerikkalaisten humorististen yhteiskuntakommentaattorien sarjaan kuin Mark Twain ja Doonesbury. ”Ei ole helppoa olla humoristi, kun koko hallitus työskentelee sinua vastaan.”

 

Kaiken huipuksi Oklahoman suuri poika, josta tuli amerikkalaisten suuri suosikki 1920- ja 1930-luvuilla, oli neljännesosaksi intiaani. Hänen isänsä oli Cherokee-piirikunnan tuomari. Will Rogers oli lukeneempi kuin mitä hän antoi ymmärtää, hän vain piti mieluummin yllä kansanomaisen karjapaimenen imagoa. Imago perustui siihen, että hän oli muutaman vuoden ajan 1900-luvun vaihteessa työskennellyt ranchilla ja käväissyt Argentiinassa yrittämässä karjataloutta sillä seurauksella, että menetti koko sijoituksensa. ”Sen jälkeen minua hävetti lähettää rahaa kotiin.” Seuraava pysähdyspaikka oli Etelä-Afrikka, jossa Will Rogers sai paikan sirkuksessa lassotemppujen esittäjänä. Rogers ilmeisesti katsoi, että ei ollut nähnyt maailmaa kylliksi, joten hän paineli seuraavaksi Australiaan esiintymään, ennen kuin lopulta palasi takaisin Amerikkaan ja pääsi New Yorkin vaudeville-teattereihin.

 

Vähitellen hänen cowboynumeronsa muuttuivat verbaalisemmaksi. Akrobaattinen lassotaito, jolla hän herätti huomiota, kun hän eräässä sirkuksessa taltutti areenalta katsomoon karanneen innostuneen sonnin, vaihtui vähitellen lassoa hypistelevän karjapaimenen monologeiksi, jotka alkoivat joka kerta samalla tavalla ”Mistähän kertoisin teille tänään… minä en ole perillä asioista. Kaiken mitä tiedän, olen lukenut lehdistä.” Todellisuudessa hän kehitteli jatkuvasti materiaaliaan kuten stand-up-koomikot aina, ja testasi juttujaan kertomalla niitä kavereilleen ja kollegoilleen vaudevillessä. Kollegat olivat sellaisia tuttavuuksia kuin W.C.Fields ja Marx-veljekset.

 

Heidän kaikkien kohdalla alkoi kokonaan uusi ura, kun äänifilmi tuli mukaan kuvaan ja he muuttivat Hollywoodiin. ”En ole oikea elokuvatähti. Minulla on yhä sama vaimo kuin 28 vuotta sitten.” Will Rogers oli äänifilmien katsojille jo entuudestaan tuttu. 1920-luvulla hänen pakinoitaan levitettiin kautta mantereen sanomalehdissä ja kokoelmissa. Radiossa hänen persoonallinen tapansa lausua ”didn’t” järjestelmällisesti muodossa ”dident” herätti hilpeyttä. Tarpeen vaatiessa hän keksi aivan uusia sanoja kuvaamaan kuvaamattomuuksia.

 

Vuonna 1928 huumorilehti Life ehdotti Will Rogersia USA:n presidentiksi. Rogers otti nimityksen vastaan. Anti-hölynpöly-puolueen ehdokkaan Will Rogersin koko ohjelma sisälsi kerrassaan yhden vaalilupauksen, joka kuului: jos minut valitaan, lupaan että eroan. ”Jos typeryys on johtanut meidät tähän sotkuun, niin miksi se ei auttaisi meitä siitä pois.” Vaalipäivänä hän julisti voittaneensa ja erosi iloisena virastaan. Itse asiasta kuultuna Rogers luonnehti ”En kuulu mihinkään järjestäytyneeseen puolueeseen. Olen demokraatti.”

 

”Viime vuonna sanottiin, että näin ei voi jatkua. Ja se piti paikkansa, asiat on menneet vain hullummaksi.” 1930-luvun vaihteen Amerikassa, jota heiluttivat pörssiromahdukset, työttömyys, kieltolaki, gangsterit ja kuivuus (”Kaikki miettivät kuka voittaa vaalit Chicagossa. Se jolla on enemmän konekiväärejä.”), Will Rogersin konstailematon ja lempeästi piruileva asenne otettiin vastaan äänenä, joka edusti vanhoja hyviä aikoja. Hänen sanomansa tiivisti sen, mihin amerikkalaiset ovat aina halunneet uskoa: Tiedä mitä teet, rakasta sitä mitä teet, ja usko siihen mitä teet, niin tulet menestymään. Sopii kysyä, onko kehitys tarkoittanut edistystä. Älä niele purematta mitä poliitikot ja lehdistö syöttävät. Epäile porhoja, poliitikkoja ja lakimiehiä. Kunnioita toisen yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Syvällä sisimmässämme kaikki maailman ihmiset ovat yhtä. Tee parhaasi, rakasta elämää, äläkä ota sitä liian vakavasti.

 

Ei siis yhden yhtä ajatusta, joka olisi tullut Will Rogersin yleisölle yllätyksenä, mutta hän puki mietteensä purevaan asuun, joka tarrasi kiinni sormeenpäähän kuin piraija, ja josta ei noin vain ravistelemalla päässyt eroon. Will Rogersin sutkaukset ovat sadan vuoden ajan maustaneet kaikenlaisia aforismikokoelmia ja hänen lausahduksilleen omistettuja sivuja löytää netistä kymmeniä. Hän on ajaton.

 

Will Rogers liike-elämästä:

- Jos mainostajat käyttäisivät saman verran rahaa tuotteidensa parantamiseen, niin heidän ei tarvitsisi mainostaa niitä.

- Jos toinen myy sinua halvemmalla, se on polkumyyntiä. Tietysti jos sinä myyt halvemmalla kuin hän, se on joukkotuotantoa.

- Jos liiketoimintasi kasvaa kyllin suureksi, siitä tulee hyvämaineista.

- Venäjällä ei ole tuloveroa. Eikä tuloja.

- Vaikka olisit oikeilla raiteilla, niin päällesi ajetaan, jos vain istut siinä.

- En ole ikinä uskonut siihen ”kova työ palkitaan” –juttuun, josta lehdet niin mielellään kehittävät esimerkkejä. Onnistuneet eivät työskentele yhtään sen kovempaa kuin epäonnistuneet. Heidän kohdalleen vain sattui se, mitä baseballissa kutsutaan breakiksi.

- Tämä maa on suurempi kuin Wall Street. Jos he eivät usko, niin näyttäkää karttaa.

- Mies voi ansaita miljoonan ja hän on jokaisen aamulehden etusivulla, mutta milloinkaan ei kerrota, keneltä hän sen miljoonan ansaitsi.

- Nykyään kaikki neuvovat kuinka tulla rikkaaksi jonkun toisen rahoilla.

- Jokainen maa tarvitsee oman laillistetun uhkapelin muodon. Meillä on Wall Street.

 

Will Rogers sivistyksestä:

- Jokainen on tietämätön, aiheet vain vaihtelee.

- Sen sijaan että pumpataan rahaa koulutukseen, miksi ei tehtäisi kieltolakia joka kieltää oppimisen? Viiden vuoden kuluttua meillä on maailman etevin kansakunta.

- Hyvä arviointikyky kehittyy kokemuksesta, ja kokemuksessa on suurena tekijänä huono arviointikyky.

- Ihmisten mielen muuttaa havainnot, ei väittelyt.

- Kun miestä todella murjotaan lehdissä, hänessä on pakko olla jotain hyvää.

- Mitä enemmän ihmistä koulutetaan, sitä todennäköisemmin hänestä tulee demokraatti. Jos häntä koulutetaan tarpeeksi pitkälle, hän näkee molempien puolueiden läpi.

- Varmista että rikos kannattaa. Ryhdy lakimieheksi.

- Ihmisistä on tullut fiksumpia. Nykyään he turvautuvat lakimiehiin, ei omaantuntoonsa.

 

Will Rogers politiikasta:

- Kaikki muuttuu. Ihmiset ottavat koomikot vakavasti ja nauravat poliitikoille.

- Minä en keksi vitsejä. Tarkkailen vain mitä hallitus tekee, ja raportoin siitä.

- Monilla koomikoilla on käsikirjoittajat, jotka laativat heidän materiaalinsa. Minä en tarvitse. Kongressi on kirjoittanut materiaalini jo vuosikausia.

- Jos politiikassa olisi mukana totuutta, se ei olisi politiikkaa.

- Koska olemme kansan hallitsema demokratia, niin olemme ainoa maailman maa, joka on tuomittu pitämään hallituksestaan kiinni neljä vuotta, teki se mitä tahansa.

- Demokraatit eivät ikinä ole samaa mieltä mistään. Jos olisivat, silloin he olisivat republikaaneja.

- Diplomatia on yhtä välttämätöntä sodan aloittamiselle kuin sotilaat sen lopettamiselle.

- Vallankumouksissa, kuten kaikissa sodissa, on se näppärä yhteinen piirre, että kukaan ei tiedä minkä vuoksi tapellaan.

- Keksin säännön joka lopettaa kaikki sodat. Uutta sotaa ei saa aloittaa ennen kuin edellinen on maksettu.

- Ohiossa väitetään, että presidentin pitää tulla heiltä, koska ohiolaista presidenttiä ei ole ollut virassa sitten Taftin. Entäs Yhdysvallat! Meillä ei ole ollut presidenttiä Lincolnin jälkeen.

- Muistakaa kirjoittaa edustajallenne, vaikka hän ei osaisikaan lukea.

- Toivon että jotkut niistä ehdokkaista, jotka saavat eniten ääniä, valitaan.

- On kauhean vaikeaa saada ihmiset kiinnostumaan korruptiosta, elleivät he saa siitä omaa osuuttaan.

- Ihmiset ovat niin innoissaan näistä vaaleista, että he tuntuvat luulevan presidentillä olevan jotakin tekemistä sen kanssa, kuinka maata johdetaan.

- Valtiomies on se, joka tekee mitä jokainen poliitikko haluaisi mutta ei pysty, koska hän pelkää seuraavia vaaleja.

- Hallintoa ei pidä syyttää siitä, että se ei tee mitään. Se ei vahingoita ketään. Silloin, kun se alkaa tehdä jotakin, siitä tulee vaarallinen.

 

Vuonna 1935 innokas lentäjä Rogers kiinnostui toisen oklahomalaisen kuuluisan lentäjän Wiley Postin kanssa mahdollisuudesta avata matkustaja- ja postireitti, joka kulkisi USA:n länsirannikolta Alaskan kautta Venäjälle. Wiley lähti vesitasolla tutkimaan mitä kautta reitti kulkisi, ja Rogers seurasi matkustajana aikomuksenaan pakinoida pohjoisen erämaista. Matkalla Fairbanksista Alaskan pohjoisimpaan kärkeen Point Barrowhun kone putosi huonossa säässä järveen. Molemmat kuolivat heti.

 

On suurta olla suuri, mutta suurempaa on olla ihminen. Kuten Will Rogers lausui Trotskista: ”En ole ikinä tavannut ihmistä, josta en olisi pitänyt.”