Tuskin yksikään tiedemies on ollut niin arka ja kriittinen itseään kohtaan kuin fyysikko ja kemisti Henry Cavendish (1731-1810). Hän teki tärkeitä keksintöjä ja havaintoja, jotka hän kirjoitti tunnollisesti muistikirjaansa, eikä rohjennut kertoa niistä kenellekään.

Cavendish havaitsi ensimmäisenä, että vety on alkuaine, mutta vesi ei. Hän suunnitteli kondensaattoreita jo ennen kuin sähkötekniikkaa oikeastaan oli olemassa. Hän muotoili sähkövastuksen lait 50 vuotta ennen Ohmia. 1798 hän laski maapallon keskimääräisen tiheyden. Hän hahmotteli lämmön vaikutukset molekyylitasolla kauan ennen kuin hänen kilpailijansa julkistivat tuloksensa, ja kaikki tämä löydettiin hänen muistikirjoistaan vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Cavendish kuului erääseen Englannin varakkaimmista suvuista. Kenties hän oli rikkain tiedemies, joka on koskaan elänyt. Hänen vaatimaton pukeutumisensa kolmikolkkahattuineen oli 50 vuotta ajastaan jäljessä, ja hän kieltäytyi antautumasta piirrettäväksi tai maalattavaksi. Rahasta hän yksinkertaisesti kieltäytyi keskustelemasta. Kun häneltä pyydettiin avustusta hyväntekeväisyyteen, hän tarkasti ensin, mikä oli suurin siihen mennessä lahjoitettu summa, ja maksoi itse saman.

Cavendish oli Kuninkaallisen tiedeseuran arvostettu jäsen, mutta hän pysyi lähes aina vaiti kokouksissa. Kun ulkomaalainen vieras tunnisti hänet, ja tuli tervehtimään, Cavendish jäykistyi kauhusta ja pakeni huoneesta kuolemanhiljaisuuden vallitessa. Uusia jäseniä neuvottiin puhumaan Cavendishille varovaisesti, katsomatta häneen. Jos joku unohti säännön, Cavendish muuttui tuhkanharmaaksi, ja pakeni taas paikalta.

Erityisesti Cavendish ujosteli naisia. Hän kommunikoi naispuolisen palvelusväkensä kanssa jättämällä heille muistilappuja, jotka koskivat aterian valmistusta. Koska Cavendish söi vain lampaanlihaa, laput olivat yleensä lyhyitä. Hänen palveluskuntaansa kehotettiin pysymään poissa hänen näkyvistään kaikissa olosuhteissa. Jos hän sattui näkemään jonkun heistä, onneton palvelijatar erotettiin välittömästi. Lopulta hän rakennutti erillisen portaikon palvelusväelle, jotta hän saattoi välttää heitä helpommin.

Cavendish ei kestänyt seuraa edes kuolinvuoteellaan. Hän hätisteli palvelijansa pois sanoen, että hänellä on ajattelemista, ja niin hän sai helpotuksekseen kuolla yksin.