33497.jpg

IRC tarkoittaa tänä päivänä jotain ihan muuta kuin 1980-luvulla. Selitys lienee paikallaan.

Vastauspostimaksun oheistaminen ulkomaanpostiin oli jo varhain suuri ongelma. Käteisen rahan lähettäminen kirjeessä saattaa tänäkin päivänä olla rikos, joka tuottaa vastaanottajalleen suuria ongelmia. Kansainvälinen Postiunioni kehitti tarkoitusta varten IRC-kupongin. Lähettäjä saattoi oheistaa kirjeeseen paikallisesta postikonttorista ostamansa kupongin, jonka vastaanottaja vaikka toisella puolella maapalloa saattoi vaihtaa omassa postikonttorissaan paikallisiksi postimerkeiksi. Kupongin hinnan ja postimerkkien arvon erotus teki järjestelmästä kannattavan.

1919 amerikanitalialainen Charles Ponzi (1878-1949) ilmoitti luoneensa talousimperiumin IRC-kupongeilla keinottelemalla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä kaaoksessa hän oli saanut hankittua itselleen Euroopasta pilkkahintaan varaston IRC-kuponkeja, jotka hän oli vaihtanut postimerkeiksi huomattavalla voitolla. Ponzi ylpeili, että hänen palveluksessaan toimii Euroopassa kokonainen armeija agentteja, jotka ostavat arvonsa menettäneitä kuponkeja ja lähettävät ne Yhdysvaltoihin, jossa ne lunastetaan täydestä arvostaan. Mikä parasta, kuka tahansa kansalainen saattoi tulla mukaan ja sijoittaa Ponzin liiketoimiin. Rikastuminen olisi taattu. Ja millä nopeudella! Ponzi lupasi 50% tuoton 45 päivässä!

Ponzista tuli suurinpiirtein yhdessä yössä suoranainen sankari. Hän osti sata pukua ja niihin sopivat kengät. Hän tuprutteli sikaaria timanttikoristeisen sikaarinpitimen varassa. Nuori sihteeri-rakastajatar Lucy Meli näyttäytyi hänen käsipuolessaan. Pankkiirit ja huomattavat henkilöt ylistivät Ponzin yrittäjähenkeä. Häntä kuvattiin kaikkien aikojen suurimmaksi italialaiseksi, minkä Ponzi torjui. ”Onhan myös Kolumbus ja Marconi. Kolumbus löysi Amerikan ja Marconi keksi radion.” ”Mutta te keksitte rahan!”

Kesällä 1920 kupla puhkesi. Liittovaltion rahoitustarkastus oli laskenut, että vaikka kaikki USA:n IRC-kupongit vaihdettaisiin rahaksi, niistä ei kertyisi kuin murto-osa niistä tuotoista, joita Ponzi oli ilmoittanut ansaitsevansa. Ponzi vastasi, että hän on unohtanut enemmän asioita vaihtokursseista kuin mitä hänen kriitikkonsa olivat koskaan tienneet.

Kun todisteita alkoi kertyä, Ponzin menestyksen salaisuus selvisi. Ponzi oli ensimmäisenä soveltanut moderneilla rahamarkkinoilla ikiaikaista pyramiidirakennelmaa. Ensimmäisinä mukaan tulleet saivat tosiaan 50% tuoton 45 päivässä. Mutta pyramiidi elää sen varassa, että sen pohjan on kasvettava kaiken aikaa. Jossakin vaiheessa markkinoiden raja tulee vääjäämättä vastaan. ”Äijä on matemaattisesti täydellinen idiootti” totesi Ponzin entinen alainen William McMasters Boston Globe-lehdessä. ”Hän tuskin osaa edes laskea yhteen.”

9.8.1920 Ponzi julistettiin konkurssiin. 11.9. selvisi että Ponzi oli joutunut aikoinaan vankilaan Kanadassa maahanmuuttajien salakujetuksesta. 13.9. Ponzi pidätettiin. 10 500 sijoittajaa alkoi vaatia 4.3 miljoonan dollarin sijoituksiaan takaisin. Turhaan tietysti.

Kun Ponzin sihteeriltä Lucy Meliltä kysyttiin, oliko Ponzin toimistossa koskaan ollut ensimmäistäkään IRC-kuponkia, Meli puolusti urheasti sulhastaan moista halpamaista epäilyä vastaan. ”Totta kai”, Lucy Meli vastasi herttaisesti. ”Toimistossa oli aina pari kappaletta näytteeksi.”
 
Ponzin pyramiidisuunnitelma oli niin vaikuttava, ja henkilöityi niin vahvasti häneen, että nykyäänkin pyramiidirahoitus tunnetaan englannin kielessä termillä ”Ponzi scheme”. Itse herra Ponzi vietti aikaansa eri vankiloissa eri rikoksista syytettynä, kunnes hänestä saatiin tarpeekseen ja hänet karkoitettiin 1934 Italiaan, missä hän yritti petkuttaa Mussolinia. Ponzi kuoli pennittömänä brasilialaisessa vaivaistalossa.