Stephen Pilen Suurten Munausten Kirjan tähtihetkiä on hänen raporttinsa eräästä historian mielenkiintoisimmasta radiolähetyksestä, Laivaston juhlavalaistuksesta Spitheadissa 1937.

Radioitava tapahtuma oli laivastoparaati, jossa maailman meriä hallitsevan Britannian laivaston uljaimmat alukset näyttäytyivät yhdessä valonheittäjien loisteessa. Selostajaksi oli hankittu alan asiantuntija, kapteeniluutnantti Tommy Woodroofe. Kelpo kapteeniluutnantti oli selvästi itsekin juhlatuulella, sillä hänen puheestaan sai ajoittain jopa selvää. Sekavia repliikkejä rytmittivät yhdentoista sekunnin mittaiset taidepaussit.

"Tällä hetkellä", aloitti hän "koko laivasto-osasto on valaistu. Ja kun sanon "valaistu", tarkoitan valaistuna keijukaisten lyhdyillä. Se on fantastista. Tämä ei ole mikään laivasto-osasto... se on satumaa. Koko laivasto on satumaassa. Jos seuraatte minua... jos sopii... seuraavassa hetkessä saatte havaita laivaston tekevän kummallisia asioita."

Sitten seurasi pitkä paussi. Kapteeniluutnantti palasi mikrofonin ääreen ja selitti "Olen pahoillani että käskin eräiden henkilöiden pitää turpansa kiinni."

Tässä vaiheessa laivojen valot sammutettiin, jotta yleisö rannalla näkisi kunnolla kohta alkavan ilotulituksen. Valitettavasti kapteeniluutnantille ei oltu kerrottu asiasta.

"Se on kadonnut! Se on kadonnut! Laivasto hävisi! Se on... kadonnut! Yksikään taikuri joka koskaan heilauttaa taikasauvaansa ei olisi voinut heilauttaa sitä yhtä iskevästi kuin hän on nyt tehnyt. Laivasto on kadonnut. Se on hävinnyt."

"Minä puhuin teille keskeltä tämän saatanan... (köh köh) keskeltä tätä laivastoa ja se mitä nyt tapahtui on että laivasto on hävinnyt ja kadonnut ja häipynyt!"

Lontoossa päätettiin lopulta keskeyttää lähetys vähin äänin. Woodroofen ääni katosi pimeyteen. Reipas kuuluttaja tuli kertomaan "Tähän päättyi lähetys Spitheadista". Sen jälkeen kuultiin tanssimusiikkia.

Kapteeniluutnantti Woodroofe puolustautui myöhemmin selittämällä, että hän oli joutunut tunteidensa valtaan.