Lasipullo vaikuttaisi hauraimmalta ja huonoimmalta kapistukselta, mikä konsanaan on merta kyntänyt. Kuitenkin lasi kestää useimpiin käytännöllisiin tarkoituksiin lähes ikuisesti.  
Pullo on muodoltaan liki ihanteellinen säiliö kestämään kovaakin kohtelua. Tiiviisti suljettuna se kelluu yli ihmisiän. Avomerelle lähetetyn pullopostin reittiä on mahdotonta ennakoida. Kahdesta samaan aikaan Brasilian rannikolla liikkeelle lähetetystä pullosta toinen tailvalsi 130 päivää ja päätyi Afrikan rannikolle. Toinen suuntasi lähes vastakkaiseen suuntaan ja päätyi 190 päivän kuluttua Nicaraguaan.

Benjamin Franklin käytti pullopostia merivirtojen kartoitukseen. Amerikan siirtokuntien postimestarina Franklin oli ihmetellyt, miksi amerikkalaiset kirjeet pääsivät perille Englantiin nopeammin kuin englantilaiset kirjeet Amerikkaan. Franklinille selvisi, että amerikkalaiset valaanpyyntäjät olivat paremmin perillä merivirroista ja osasivat hyödyntää niitä. Franklin päätti tutkia asiaa pullopostilla. Hän lähetti Golf-virran vietäväksi pullotettuja lentolehtisiä, joissa löytäjää pyydettiin kertomaan löytöpaikka ja palauttamaan viesti Franklinille. Tulosten perusteella syntyi Golf-virran kartta, joka ei ole Franklinin päivistä olennaisesti muuttunut.

Ennätyksellisin tunnettu pullon tekemä matka on 25 000 kilometriä. Pullo, joka tunnetaan nimellä Lentävä Hollantilainen, laskettiin alun perin liikkeelle eteläisellä Intian valtamerellä 1929. Saksalainen tiederetkikunta sijoitti läpinäkyvään pulloon viestin, jossa pyydettiin olemaan rikkomatta pulloa ja laskemaan se uudestaan vesille, kunhan löytäjä ilmoittaa missä ja milloin hän löysi pullon.

Ilmeisesti pullo löysi itään kulkevan merivirran, joka johdatti sen Etelä-Amerikan eteläkärkeen. Sieltä se laskettiin liikkeelle useita kertoja. Lopulta pullo löysi reitin Atlantille, ohitti Etelä-Afrikan, ja palasi Intian valtamerelle, ohitti alkuperäisen vesillelaskupaikkansa ja rantautui kuuden ja puolen vuoden matkanteon jälkeen Länsi-Australiaan 1935.

Kuningatar Elisabeth käytti pullopostia tiedusteluraporttien lähettämiseen. Yhden kerran viesti tuli perille. Kuningatar kauhistui kuullessaan, että venemies Doverissa oli lukenut sen toimittaakseen sen eteenpäin. Niinpä Elisabeth nimitti virkaan virallisen Pullojen Avaajan ja määräsi että viestipullojen avaaminen ilman valtuuksia johtaa kuolemanrangaistukseen.

Japanilainen merimies Chusonuke Matsuyama kärsi haaksirikon 1784. Hän ja 44 toveriaan rantautuivat Tyynenmeren asumattomalle koralliriutalle, jossa he nääntyivät nälkään. Ennen kuolemaansa Matsuyama kaiversi puunkappaleelle selonteon kohtalostaan. Sitten hän sinetöi viestin pulloon ja heitti sen mereen. Uutiset pääsivät viimein perille 1935, kun Matsuyaman lähettämä pulloposti löydettiin rannalta samasta kylästä, jossa Matsuyama oli syntynyt.

Mainen rannikolta löydettiin 1944 viesti jossa luki ”Aluksemme uppoaa. SOS:iin ei vastattu. Tämä taitaa olla loppumme. Ehkä tämä viesti jonakin päivänä pääsee Yhdysvaltoihin.” Viesti tunnistettiin lähetetyksi hävittäjä USS Beattylta, joka torpedoitiin jossakin Gibraltarin luona 6.11.1943.

1953 Tasmaniasta löydettiin pullopostia, jonka olivat lähettäneet australialaiset sotilaat matkalla Ensimmäisen maailmansodan rintamalle Ranskaan. Erään sotilaan äiti tunnisti kirjeestä 1918 kaatuneen poikansa käsialan.

1875 kanadalaisella parkilla Lenniellä puhkesi kapina. Laivan päällystö tapettiin. Perämiehen henki säästettiin, koska hän osasi navigoida. Perämies pudotti vaivihkaa mereen pullopostia, jossa kerrottiin tapausten kulku. Kun Ranskan rannikko tuli näkyviin, perämies vakuutti miehistölle, että he olivat saapuneet Espanjaan. Ranskan viranomaiset, jotka olivat saaneet viestin, valtasivat laivan ja pidättivät kapinoijat.

1950-luvun lopulla nuori ruotsalainen seilori Åke Viking oli joutoaikanaan heittänyt aalloille pullon, jossa hän pyysi ketä hyvänsä nuorta sievää tyttöä kirjoittamaan hänelle. Pullon löysi Paolinan isä, kalastaja, joka huvittuneena ojensi viestin tyttärelleen. Vitsin vuoksi Paolina kirjoitti Åkelle. Syksyllä 1958 Sisiliassa vietettiin Paolina ja Åke Vikingin häitä.

Mainelaisen koulupojan 1982 lähettämä pulloposti löydettiin kahden vuoden kuluttua 3500 kilometrin päässä Azoreilta. Anna Isabel Chaves Sousa ehdotti Wayne Broderickille, että he voisivat vastedes olla paremmin yhteydessä lentopostin välityksellä.