Pennsylvanialainen hammaslääkäri ja keksijä Lytle Adams oli autoilemassa kotiinsa ja kuunteli autoradiossa uutisia hyökkäyksestä Pearl Harboriin. Matkan aikana hän suunnitteli täydellisen vastahyökkäyksen. Pyydystettäisiin miljoonia lepakoita, saatettaisiin ne horroksiin kylmäkammiossa ja sidottaisiin niiden selkään räjähdyspanos. Pökertyneet ja viritetyt lepakot päästettäisiin vapaaksi Japanin yllä, jolloin ne suuntaisivat luontaisiin majapaikkoihinsa rakennusten ullakoille, räystäiden alle, jne. Tokio olisi palasina.

Hra Adams ei ollut kuka tahansa kadunmies. Hän omisti puolet eräästä lentoyhtiöstä. Hän tunsi USA:n presidentin vaimon Eleanor Rooseveltin. Presidentti Roosevelt kirjoitti sodanjohdolle muistion, jossa hän korosti että "Adams ei ole kaheli". Uskomatonta mutta totta, näillä suosituksilla Yhdysvaltojen armeija ryhtyi testaamaan ideaa. Yli kaksi vuotta kestäneiden ja kaksi miljoonaa dollaria maksaneiden tutkimusten jälkeen todettiin, että kamikaze-lepakko ei jaksaisi kantaa edes pienintä kilon painoista pommia.

Yhdysvaltojen sodanjohto hylkäsi Adamsin idean ja ryhtyi kehittämään ydinpommia. Adams oli raivoissaan. "Lepakkopommilla voittaisimme sodan aivan varmasti" hän toisti kenelle tahansa kuka halusi kuulla hänen mielipiteensä, "ja nyt ne häsläävät pikkuruisten atomien kanssa. Tekisi mieleni itkeä!"