Kun aiemmin dokumentoimaton Väkevämies oli löytynyt vuonna 1903 ilmestymisensä aloittaneesta Onni V. Tuiskun toimittamasta Tuulispäästä, niin mielessäni alkoi kummitella entistä ankarammin, mitä maailmassa mahtaisikaan pitää sisällään ruotsinkielinen pilalehti Fyren. Fyren oli alkanut ilmestyä jo 1898. Oskar Anderssonin Mies joka tekee mitä päähänsä pälkähtää alkoi Ruotsissa 1902. Ruotsin kautta Suomeen ovat ennenkin levinneet kaikki modernit virtaukset ja päättömyydet, kuten naispappeus, jazzmusiikki, ranskalaiset valokuvat ja Kallen mätitahna. Ilman muuta myös sarjakuvat.

Ongelmana vain oli se, että Helsingin Yliopiston kirjaston digitointiprojekti, jota ei voi luonnehtia muuksi kuin jättiläismäiseksi, etenee omaa tahtiaan, eikä aineistoa ollut vielä pari vuotta sitten saatavilla.

Nyt on!

Siis Fyrenin kimppuun ja nimenomaan vuoden 1908 vuosikertaan käsiksi, koska joulukuun 1. päivänä mainittuna vuonna Heino Aspelinin Väkevämies näki Tuulispäässä päivänvalon. Kuljemme ajassa taaksepäin. Jokainen esiin tuleva sarjakuvamainen teos tekee suomalaisesta sarjakuvasta vanhempaa kuin mitä tähän mennessä on ajateltu.

Ruotsalaista Kansanpuoluetta kannattaneessa Fyrenissä naurettavuuksien naurettavuus oli käsite "koko kansa", sillä sitä pilkattiin ehtimiseen, silloinkin kun kyse oli Laukon torpparien häädöstä, mikä oli erittäin tunteita kuohuttanut tapahtuma. Yhteiskunnalliseen protestiliikkeeseen nimeltä sosialismi suhtauduttiin samoin kuin sata vuotta myöhemmin perussuomalaisiin: heidät esitetään sivistymättömänä ei-sisäsiistinä sakkina, jonka väitetty kurjuus tarkoittaa sitä että viinakauppa on kiinni. Kansallispäivä oli muuten Runebergin päivä 5.2., ja sitä juhlittiin leijonalippujen kanssa Runebergin patsaalla.

O-Furuhjelm_Algot_Niska_130608.jpg

Jalkapallo oli kovasti muodissa, kuten Väkevämies jo ensiesiintymisessään osoitti. Oscar Furuhjelm kävi pallokentällä ikuistamassa persoonallisuuden nimeltä Algot Niska, josta tuli olympiajalkapalloilija, pirtutrokari ja juutalaisten salakuljettaja.

Fransk_fotografier_010808.jpg

Hauskin ilmoitus mainosti "ranskalaisia valokuvia!" jotka toimitetaan "diskreetisti" huomiota herättämättä väärällä lähettäjänimellä. Jos tämä ei sano mitään, niin vihjaan, että kyse on köyhistä tytöistä, joilla ei ole varaa vaatteisiin. Muutenkin yrittäjillä leikkasi. Vuonna 1905 sen jälkeen, kun japanilaiset kävivät upottamassa koko Venäjän Tyynenmeren laivaston Port Arthurissa, markkinoille tuli tupakkamerkki Banzai. Köh.

banzai_281005.jpg

Helppoja aikoja ne eivät muutenkaan olleet. 1906 perustettiin kaikenvärisiä kansalaiskaarteja ja kuvissa esiintyy jo silloin sana ”lahtarikaarti”. Oli Viaporin kapina, jossa suomalaiset Fyrenin mukaan kunnostautuivat heittämällä kiväärit pois ja piileskelemällä ojassa, oli attentaatteja ja terrorismia. Kaiken huipuksi maailma meni mullin mallin kun hylättiin säätyvaltiopäivät ja otettiin käyttöön yksikamariset säädyttömät valtiopäivät. Ei tällaista vaan ollut Snellmanin aikana!

finska_nationalismen.jpg

Snellmanin patsaan Alex Federley piirtää Fyreniin nyyhkimään sitä, kuinka suomalaiset fennomaniansa pauloissa suomentavat nimensä ja kaikki sonnustautuvat yhtäläisiin kalottilakkeihin. Suomalaisnationalismi puolestaan oli kansikuvassa 19.05.1906 iso karvainen apina, joka söi kannattajansa. Vuonna 1906 sillä tarkoitettiin sitä, että vanhasuomalainen myöntyväinen (YYA)politiikka koitui suomalaisten turmioksi. Nuorsuomalaisten radikalismi ei tullut myöskään kyseeseen, koska se puolestaan vastusti ruotsinkielistä sivistystä. Fyrenin kansikuvassa Svenskar och finnar 31.08.1907 ruotsalaiset seisovat pilvien yläpuolella auringonpaisteessa järjestyksen ja valon hohteessa, kun taas pilvien alapuolella suomalaiset rettelöitsevät keskenään nyrkkiä puiden ja kapinalippuja heilutellen. Ilkikurinen aikalainen olisi voinut kukaties kysyä Federleyltä, eikö hän osoittanut oikeastaan piirroksellaan, kuinka ruotsalaiset ovat juuri se pilvi, joka peittää suomalaisten yltä auringon.

svenskar_och_finnar.jpg

Onneksi sentään sata vuotta myöhemmin meillä on muita polttavia puheenaiheita kuin ruotsin kieli.

Oscar Furuhjelm (1880-1963) oli suomalaisen julistetaiteen uranuurtajia. Hänen tuotantoonsa sisältyy postikortteja, mainoksia, ja pilapiirroksia. 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hän oli aktiivinen Fyrenin avustaja, ja perusti 1910 mainostoimiston kenenkäs muunkaan kuin Heino Aspelinin kanssa.

koleraskr%C3%A4cken.jpg

Vuonna 1908 Furuhjelmiltä ilmestyi Fyrenissä neljä sarjakuvaa; Koleraskräcken (26.09.1908), Herr Blombergs älgjakt (12.09.1908), Striden om en röst (04.07.1908) ja Med Finlandia till Åbo (21.03.1908). Nopeasti, jopa suttuisesti tehdyt sarjat ovat täydellistä sarjakuvaa: niissä on monta ruutua, vaihtelevia näyttämöitä, kantava juoni, ja puhekuplia. Parhaiten piirretty Med Finlandia till Åbo on matkakertomus, jossa matkataan Finlandia-junalla Helsingistä Turkuun.

med_finlandia_till_abo.jpg

Edellisenä vuonna (matkustamme edelleen ajassa taaksepäin) Furuhjelm pistää peliin kahden kypärän ihastumisesta kertovan, kukaties Köpenickin kapteeniin viittaavan stripin En kärklekssaga från Berlin (23.11.1907) ja kuvareportaasin tapaisen katsauksen siihen, mitä tapahtuisi jos Suomessa astuisi voimaan kieltolaki. Tämä sarja ilmestyi jopa kahtena osana, joista toisessa vierailevana tähtenä esiintyy Jean Sibelius; Om förbudslagen blir lag (09.11.1907) ja Om förbudslagen blefve verlighet (16.11.1907). Kieltolaki oli osa jokaisen suomenkielisen puolueen ohjelmaa, ja siksi suomenkielisten lehtien oli hankala kritisoida sitä, ennen kuin se todella toteutettiin, jolloin Tuulispääkin alkoi hutkia sen järjettömyyttä mennen tullen.

f%C3%B6rbudslagen.jpg

Samanlaisella raporttikuvaustekniikalla oli toteutettu De "borgerligas" lif enligt Työmies (19.10.1907). Vanhin Furuhjelmin sarjakuvaksi laskettava sarjakuva on toisenlainen rajatapaus, monikuvainen pilapiirros Sagan om finska lejonets parlamentariska debyt (29.06.1907).

Axel_Federley_R%C3%B6str%C3%A4tten_01020

Suomalaisen pilapiirtämisen kahdesta isästä toinen, jo mainittu taitava Alex Federley otti kantaa ajankohtaiseen muotikotkotukseen, naisten emansipaatioon 01.02.1908 sarjalla Föregångskvinnorna och kommunala rösträtten. Se on 00-luvun lopun ainoa esimerkki Federleyn mahdollisuuksista sarjakuvapiirtäjänä.

Nyt kun Oscar Furuhjelm oli lyönyt Heino Aspelinin laudalta ja ilmoittautunut ensimmäiseksi suomalaiseksi sarjakuvapiirtäjäksi, niin mitä kuvittelette tapahtuneen seuraavaksi?

Uskokaa tai älkää, vanha tuttumme Heino Aspelin palaa takaisin eikä aio vapaaehtoisesti luopua asemastaan ensimmäisenä sarjakuvapiirtäjänä. (Kuljemme edelleenkin ajassa taaksepäin.) 01.06.1907 Aspelinilta ilmestyy Fyrenissä Som de fåglar små, neliruutuinen romanttinen humoreski, ja vappunumerossa 01.05.1907 Aspelin ottaa valtikan käteensä sarjalla Huru fröken Amanda Anderson skapade sig ett namn. Aivan ehdottomasti sarjakuva.

Aspelin_Huru_fr%C3%B6ken_Anderson_010507

Vuoden 1906 aikana Fyrenissä ilmestyy vain kaksi sarjakuvaa. Kummatkin ovat tunnistamattomien nimimerkkien työtä, ja on epäiltävissä, että molemmat ovat ulkomaalaista käännöstavaraa. Toisen kohdalla mainitaan lähdekin: Strekosa. Ei tietoa missä päin maailmaa julkaisu ilmestyi. Joka tapauksessa asialla ei ollut Aspelin, Furuhjelm, eikä Federley. Loppuvuodesta 1905 sarjakuvia ei enää esiinny.

Fyrenin läpiselaamisen jälkeen näyttäisi siltä, että Suomen ensimmäiseksi sarjakuvapiirtäjäksi on kruunattava sittenkin Heino Aspelin, vaikka hetken hänen asemansa uhkasikin tutista.

Näinhän voisi tehdä, huomatakseen heti seuraavaksi kuinka väärässä voi ollakaan. Ensimmäiset suomalaiset strippisarjakuvien tekijät löytyvät jo 1800-luvun lopulta!