Olen laiminlyönyt blögiä. Parannan tapani.

Vuonna 2002 japanilainen kotirouva, 59-vuotias Miyoko Kawahara alkoi herättää pahennusta naapuristossaan Narassa. Professorin rouva Kawaharalla oli tapana mennä kaksikerroksisen asuintalonsa toisen kerroksen parvekkeelle, paukuttaa futonia ja soitattaa samalla stereonauhurista musiikkia huomattavalla voimakkuudella. Harrastaessaan näitä kodin askareita rva Kawahara kiljui ohikulkijoille ja valittajille "Painukaa helvettiin", "Hip hop on paskaa", ja "Pois sieltä, painukaa tiehenne", ynnä muita kohteliaisuuksia.

95304.jpg

Vuosina 2004-2005 rva Kawaharan edesottamukset kohosivat kansallisen mielenkiinnon kohteiksi, kun hänen naapurinsa hakeutui lääkäriin kärsittyään unettomuudesta ja päänsärystä yli kahden vuoden ajan. Syyksi osoitettiin rva Kawaharan äänekäs käytös.

11.4.2005 oikeusistuin pahoitteli, että rva Kawahara ei ollut tuntenut katumusta teoistaan, ja  tuomitsi hänet vuodeksi vankilaan. Kun pidätysaika otettiin huomioon, rva Kawahara joutui kärsimään tuomiotaan kolme kuukautta.

95305.jpg

Tämä oli vasta alkua Miyoko Kawaharan julkisuuskuvalle. Hip hopin vastustajana ja ihastuttavan klassisena äänekkäänä äkäisenä akkana Miyoko Kawaharasta tuli tiskijukkien ja sämplääjien lemmikki. Syntyi kokonainen Miyoco-soundi, jossa rva Kawaharan kiljuminen sämplättiin rapiksi, joka säesti erityyppisiä sävelmiä. Joillakin raidoilla kuultiin mausteena myös auton ääniä, sireenin ulvontaa, ja vastaavaa asiaankuuluvaa materiaalia, jonka rva Kawahara onnistui peittämään äänenkäytöllään. DJ Miyocon "Hip Hop Shit" nousi jopa listoille. Muita Miyoco-klassikoita olivat "Go To Hell" ja "Fly Punk", jotka saivat nekin nimensä rva Kawaharan parvekkeeltaan lausumista tervehdyksistä.

Sittemmin Miyoco-ilmiö on levinnyt myös flash-animaatioihin.

95303.jpg