Viralliset illalliset Ranskassa kattokruunujen loisteessa. Pitkän pöydän äärellä muiden joukossa rinnakkain pääministeri ja ulkoministeri. Herrat keskustelevat keskenään vain toisesta suupielestä puhuen, koska tilanne on kiusallinen.
VANHANEN:
Voi itku.
STUBB:
No?
VANHANEN:
Näiden piti olla tavalliset työillalliset, mutta täällä pidetäänkin puheita. Kohta tulee meidän vuoro. Etkö sinä voisi pitää puhetta?
STUBB:
Sinä se pääministeri olet.
VANHANEN:
Kyllä mä puhuisinkin, jos ei oltaisi Ranskassa. Nämä ranskalaiset aina haluaa että niille puhutaan ranskaa. Minä en osaa ranskaa yhtään.
STUBB:
Sano vaan oui, non ja oo lalaa. Ne sinä osaat kyllä.
VANHANEN:
Juu juu, randevuu. Mutta ei niistä puhetta saa…
STUBB:
Hys!
VIERUSTOVERI:
Monsieur Vanjaneee?
VANHANEN:
Oui!
VIERUSTOVERI:
C'est un plaisir de vous voir ici.
VANHANEN:
Non!
VIERUSTOVERI:
Excusez moi?
VANHANEN:
Oo la laa! Randevuu.
VIERUSTOVERI:
…
VANHANEN (jälleen Stubbille):
Nyt riittää. Muutan nimekseni Matti Vanhenen. Jokainen minuutti täällä harmaannuttaa hiuksiani vuoden verran.
STUBB:
Kuule. On yksi niksi. Huomasin että tuossa salin vieressä on iso kirjasto.
VANHANEN:
Niin.
STUBB:
Kun kohta ruokalaji vaihtuu ja porukka käväisee veskissä, niin mene kirjastoon. Ota jokin vanha ja arvokkaan näköinen ranskalainen kirja ja siteeraa siitä. Siitä saat puheen.
(Lyhyt tauko.)
VANHANEN:
On se parempi kuin ei mitään. Kunhan vaan se ei ole puhelinluettelo.
STUBB:
Mikä tahansa klassikko käy, luulen mä. Sanot vaan alkuun Mesdames et messieurs, un grande kirjailija francaise öö escirit…
VANHANEN (kirjoittaa muistiin)
Mitä on kirjailija ranskaksi?
STUBB:
Muistan ihan kohta. Nyt muistan. Auteur.
VANHANEN:
Mesdames et messieurs, un grande auteur ranskalainen esciscirit…
STUBB:
Ecritiztitit.
VANHANEN:
Hyvät naiset ja herrat, suuri ranskalainen ateria kitisee. Menen hakemaan sen kirjan…
(Vanhanen menee.)
STUBB:
Ei huono. Tämä voi toimia.
(Vanhanen palaa.)
STUBB:
Just ajoissa. Ei kai se ole puhelinluettelo.
VANHANEN:
Näkyy olevan romaani.
STUBB:
No sitten luet valikoidusti eri lukujen ensimmäisiä kappaleita. Lukujen ensimmäisissä kappaleissa on aina niitä filosofisia ajatuksia. Ne toimii joka paikassa.
VANHANEN:
Randevuu.
STUBB:
Randevuu ei tarkoita kuule samaa kuin oolrait.
VANHANEN:
Eikö? Mitä se sitten on?
STUBB:
Se--- nyt on vuorosi.
VANHANEN (nousee seisomaan ja avaa kirjan):
Mesdames et messieurs. Un grande randevuu francaise escribixitcit den följande.
(Vanhanen vilkaisee huolestuneena Stubbiin. Stubb huitaisee kädellä että anna mennä vaan.)
VANHANEN:
”Ce fut Curval qui, ce matin-là, fut se prêter aux masturbations de l'école, et comme les jeunes filles commençaient à faire des progrès.”
(Stubb vilkuilee yleisön reaktioita)
VANHANEN (selaa eteenpäin):
”Duclos avertit ce matin-là qu'elle croyait prudent, ou d'offrir aux jeunes filles d'autres plastrons pour l'exercice de la masturbation que les fouteurs que l'on y employait.”
(Hihitystä ja muutama naurahdus. Stubbin kasvoilla viivähtää tutkimaton ilme.)
STUBB (kuiskaa):
Sano jotain presidentistä.
VANHANEN (selaa eteenpäin ja löytää tutun sanan lauseen alussa):
”Le président, qui couchait cette nuit-là avec sa fille Adélaïde s'en étant amusé jusqu'à l'instant de son premier sommeil.”
(Matala hörähdys)
VANHANEN (taas suupielestä):
No, miten meni.
STUBB (ottaa kirjan ja katsoo):
Ihan hyvin, ottaen huomioon että tämä oli taatusti ensimmäinen kerta kun Ranskan presidentin tarjoamilla illallisilla luettiin ääneen markiisi de Sadea.
(hiljaisuus)
VANHANEN (iloissaan):
No hyvä ettei paikalla ollut amerikkalaisia!
STUBB:
Randevuu…
tiistai, 17. helmikuu 2009
Kommentit