Kävin kirjamessuilla. Puhuin potaskaa kustantajani FinnLecturan osastolla parina päivänä samalla kun opuksiani (Mielekäs maailmanhistoria, Animen aika) myytiin ulosheittohintaan. Ohessa hajanaisia valo- ja mielikuvia sarjakuva- ja antiikkimessuilta, sillä sellaiseksi ne aina muodostuvat silloin kun minä olen paikalla.



Seurasin peräti 1 kpl kirjailijahaastatteluja. Anto Leikola kertasi luonnontieteen historian vaiheita esitellessään John Nurmisen säätiön kustantamaa luksusteosta, johon on valikoitu luontokuvituksia 1600-1800-luvuilta. Koska emme välitä, vaan annamme John Nurmisen välittää, osastolle oli koottu myös paikannuslaitteistoa astrolabeista sekstanttiin.



Jatkoin vaellustani Valistuksen merkeissä. Valistuksen koulutaulusta päättelemme sujuvasti, että painonmittauksen virstanpylväs saavutettiin vuonna 1869 kun hra Gramme keksi gramman. Sitä ennen painoja oli mitattu leivisköillä, joita ei oltu standardoitu. Tarinahan kertoo, että erääseenkin limppuun oli piilotettu kivi, joka teki nuoren vihaisen miehen puukosta selvää jälkeä ja johti traagisiin seurauksiin.



Amatöörin kuolinpesästä nyysittyjä QSL-kortteja. Jäämistöä näyttävät luovuttaneen markkinavoimien haltuun OH5RZ ja OH2TK. Edelleenkään en välttämättä ymmärrä, mitä kukaan näillä tekee. Kuittaus yhteydestä kun on henkilökohtainen, eikä ostetuista korteista saa pisteen puolikastakaan missään rankingissa. Yleisradioasemien qsl:t ovat sentään värikkäitä ja herättävät historiallista mielenkiintoa, kun taas amatöörien qsl:t ovat yleensä aika virkamiesmäisiä.



Joku odottaa kirjettäsi. On odottanut jo vuodesta 1944.



Lastensormuksia. Ennen Kinder-munia pilteille oli tarjolla valokuvasormuksia, joihin oli kätketty lasin alle 4x4 mm:n suuruinen Shirley Temple ja muita tähtösiä.



Tästä siirrymmekin sitten sarjakuvapuolelle. Arvotavaraa SS Libriconin vitriinissä.

Saavuin parahiksi vitriinin ääreen todistamaan vuosisadan kauppaa. Keräilijä saapui tutkimaan Aku Ankan Jouluparaatia 1952. Eksemplaari oli huippukuntoinen, käytännöllisesti katsoen koskematon. Asiakas katseli lehteä tarkkaavaisesti ja puntaroi tilannetta mielessään. Lopulta hän päätyi ostamaan teoskappaleen 1200 euron summasta.

Pikahaastattelu:
- Nyt sitten ostit. Kaduttaako?
- Etsin hyväkuntoisia lehtiä. En kiertele kaupoissa, mutta tulin tänne, kun tiesin että täällä on.
- Onko mitään mikä vielä puuttuu?
- Lumikki. Hyväkuntoinen Lumikki.
Huonokuntoisia Lumikkejahan on hyllyt väärällään.



Ami Hauhion suomisarjakuvaa: Sam Hurjan seikkailut Seura-lehdessä 1938.

Muita hintahavaintoja: Niinikään SS Libriconilla AA 1/52 1500e ja 2/52 990e. Molemmat käytännöllisesti katsoen priimoja ja lukemattomia. Kippari Kalle 1 / Tipsa ja Totti 400e. Sarjakuvalehden vuosikerta 1-24/52 175e, kaikki Zoomit 1-7/73 1-52/74 300e melko hyviä, huippukuntoinen Aku Baba AATK6 250e, hyväkuntoiset Pekka Puupäät 100e.



Mika Waltari-seuralla oli näytteillä Kiekua ja Kaikua. Näytteet revitty vanhoista Kotiliesistä. Ei Asmo Alhon originaaleja, valitettavasti.



Milla Paloniemi (Kiroileva Siili ja muita törkeyksiä) oli pakko pyytää poseeraamaan mahdollisimman monen lukijan kiusaksi.



Divarinpitäjä O.Rakel oli sitä mieltä, että Kokoomus ei vaaleja voita. Perustelu: Vanhaa vaalimainosta oli kaupusteltu koko viikonlopun ajan, eikä kukaan ostanut.



Tämä oli aivan upea nähdä. Per-Olof Nyströmin legendaarinen Kipsonit-juliste suomalaisen designin suurimmalta vuosikymmeneltä 1950-luvulta. Hinta sen mukainen.

Katsotaanpa irtoaisiko viikon aikana epäasiallista juttua hihaan tarttuneista 1930-luvun pilapiirroksista ja suomenkielisestä Signaali-lehdestä vm 1943.