1024676.jpg

Kaikki, mitä tiedämme, on taas kerran väärin. 1991 saksalainen Herbert Illig teki tunnetuksi käsitteensä Phantomzeit, josta hän sitä ennen ja etenkin julkisuuteen murtautumisensa jälkeen on julkaissut useita teoksia. Varjoaika, kummitusaika, on varhainen keskiaika, ajanjakso 614-911, jota Illigin mukaan ei ole koskaan ollut olemassa. Illigiä on kutsuttu historiantutkimuksen Dänikeniksi.

Illigin väitteiden perustana on muutamia faktoja. Radiohiiliajoitus ei ole tarkka menetelmä. Lyhyillä ajanjaksoilla se on niin epätarkka, että sitä ei suositella edes käytettäväksi. Puoliintumisaikahan on kerrassaan 6730 vuotta. Satojen vuosien mittaisilla ajanjaksoilla käytetään keskimääräistä arviota ja korjaustaulukkoa, jotta tulos saataisiin oikaistua (mikä on osoitus siitä, että uskoteltu historiallisen ajan kulku on väärennetty, väittävät Morozov ja Fomenko, mutta tästä myöhemmin lisää). Lisäksi Illigin (ja Morozovin ja Fomenkon) mukaan gregoriaanisen kalenterin käyttöönotto Euroopassa 1582 johti laajamittaiseen historian väärentämiseen. Kysymys ei ollut vain 13:sta päivästä, joita ei ikinä "ollut", vaan historian uudelleenkeksaisemisesta. Juonesta vastuullisiksi Illig osoittaa Otto III:n ja Gerbert d'Aurillacin.

Ajatuksessa on joitakin ongelmia. Ei vähiten kysymys, kuinka Kiina, Japani ja islamilainen maailma, joista etenkin Kiina ja Japani elivät aivan omissa oloissaan, on saatu mukaan näin suurisuuntaiseen huijaukseen. Otto III:n motiiviksi Illig tarjoaa kuninkaan uskon kristilliseen myyttiseen tuhatvuotiseen valtakuntaan. Idea ajanlaskun venyttämiseksi oli kuulemma saatu arabeilta, ja se oli läntisten hallitsijoiden mielestä poliittisesti käyttökelpoinen.

Todisteen Illig löytää mielestään arkkitehtuurista. 900-luvulla vaikuttanut roomalainen arkkitehtuuri osoittaa Illigille, että tuskin puolta vuosisataa on kulunut Länsi-Rooman romahtamisesta, mistä vääjäämättä seuraa että koko Kaarle Suuren aika on keskiaikaisten kronikoitsijoiden keksimä huijaus. Illig väittää, että ajanjaksolta 614-911 on olemassa vain vähäinen määrä rakennuksia, Intiasta Islantiin, eikä näissä rakennuksissa ole erityisiä piirteitä, jotka osoittaisivat rakennusvuoden kiistatta.

Vuosi 614 on perustellusti ollut olemassa, koska se on vuosi jolloin Bysantti menetti Jerusalemin Persialle ja Pyhä Risti katosi. Kuningas Chosrau II:n ajalta on todisteita, jotka osoittavat persialaisen vaikutuksen dramaattista kasvua. Merovinkien kuningas Chlothar II myönsi samaisena vuonna 614 Pariisin aatelisille erioikeuksia, joita alettiin yleisesti noudattaa 900-luvulla.

Vuoden 614 jälkeen seuraava "todellinen" vuosi on 911, jolloin viikinkiherttua Rollo ja Kaarle Yksinkertainen vahvistivat Normandian kuulumisen normanneille. Laskiessaan tapahtumia nykyhetkestä taaksepäin Illig päättelee Toursin Gregoriuksen auringonpimennyshavaintojen perusteella, että kuvaukseen sopiva auringonpimennys ei tapahtunut 590, vaan 1063.

Kaarle Suuri oli siinä määrin hallitseva hahmo keskiajan historiassa, että hänen sivuuttamisensa on vaikeaa, mutta mahdollista. Suurmiehestä kerrotut legendanomaiset tarinat ja epätarkkuudet auttavat Illigiä tässä tehtävässä. Kaarle Suuren hauta on löydetty ja taas unohdettu, löydetty uudelleen ja kadotettu iäksi, kun sitä vastoin haudan löytäjäksi väitetyn Otto III:n hauta Magdeburgissa on ollut aina tiedossa. Friedrich Barbarossan aikoihin 1100-luvulla Kaarle Suuresta tehtiin kultti, elämäkerroissa vilisee virheitä, ja niin edelleen. (Entä Kaarle Martel ja Poitiersin taistelu 10.10.732, jossa Andalusian muslimit lyötiin?)

Islamilaisten historioiden todistusvoimakin voidaan Illigin mukaan kyseenalaistaa. Ensimmäiset arabiankieliset historiateokset ilmestyivät sopivasti 900-luvulla. Illigin mukaan islamilaisen ajanlaskun alku, Muhammedin pako Mekkasta Medinaan vuonna 622 tapahtui todellisuudessa 919. Länsimaiset islamin tutkijat ovat ehdottaneet, että Muhammed olisi syntynyt todellisuudessa jo vuonna 544, joten islamin ensimmäisellä historioitsijalla at-Tabarilla (kuollut 922) olisi ollut runsaasti aikaa kääntyä islaminuskoon ja kirjoittaa maailmanhistoriansa.

Joka tapauksessa Illigin katsannossa historiaa on aina väärennetty ja ajoitettu päin seiniä, kuten onkin. Itse asiassa hänen ajatuksensa 300 vuoden mittaisesta varjoajasta on maltillinen verrattuna radikaalimpiin teorioihin ja historioitsijoiden toteuttamiin historian tarkennuksiin, mutta tästä lisää seuraavalla kerralla, jolloin alkaa varsinainen lysti Morozovin ja Fomenkon seurassa.

Illigiä tukeva FAQ: http://www.korthweb.de/PhZT/FAQ_E.html