Walt Disneyn studioilla 1950-luvulla pantiin merkille muuan vakavamielinen nuorukainen, joka söi lounaansa aina ateljeessa. Joka aamupäivä hän kävi ostamassa lähikaupasta pullon maitoa ja tölkin säilykehedelmiä. Hänen työtoverinsa menivät kauppaan,  ostivat useita hedelmä- ja vihannestölkkejä, ja vaihtoivat nimilaput. He lahjoivat kauppiaan myymään vakavikolle tölkin juuri tästä omasta varastostaan, ja hauskuus alkoi.

Seuraavasta päivästä alkaen tölkeistä paljastui hedelmien sijasta jatkuvasti papuja tai tomaattikeittoa. Neuvottomana vakavamielinen nuorukainen kysyi työtovereiltaan, mitä hänen pitäisi tehdä. Heidän mielestään tapaus oli vallan hämmästyttävä ja siitä pitäisi ehdottomasti kirjoittaa Robert Ripleylle, joka toimittaa kuuluisaa ”Usko tai älä”-palstaansa. Nuorukainen teki työtä käskettyä ja lähetti Ripleylle pitkän kirjeen.

Kirjeen postitettuaan hän haki seuraavana päivänä kaupasta säilöttyjä päärynöitä, meni ateljeeseensa, ja tarttui tölkinavaajaan. Tölkissä ei ollut hedelmiä, eikä vihanneksia, vaan pieni tiukasti suljettu koeputki. Koeputken sisältä paljastui paperilappu jossa luki:

”Arvoisa Herra.
En hitto vie usko sanaakaan koko asiasta.
Robert Ripley”