1263712767_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Charles Coghlan (1841-1899) oli kanadalainen näyttelijä, joka syntyi Vihervaaran Annen maisemissa Prinssi Edwardin saarella. Naapurien avustuksella hänen köyhä irlantilainen perheensä sai varat pojan koulutukseen ja lähetti pojan Englantiin. Pettymys oli valtava, kun poika lakimieheksi valmistuttuaan palasi ja ilmoitti aikovansa niinkin epävarmalle ja huonosti palkatulle alalle kuin näyttelijäksi.

Perhe osoitti vanhemmilta vaadittavaa suoraselkäisyyttä ja järkähtämättömyyttä. Perheenjäsenet ilmoittivat ystävälliseen irlantilaiseen tapaan, että niin kauan kuin Charles haihattelee näyttämöunelmiaan, tuossa on seitsemän hirttä oven kohdalta poikki, eikä takaisin ole tulemista ennen kuin poika tulee järkiinsä. Charles vastasi ymmärtäneensä asian täydellisesti ja lähti kotikylästään sinne milloinkaan palaamatta.

Coghlanin ura oli voittoisa. Aikalaisarviot mainitsevat, että hän esitti lähinnä itseään, sanavalmista ja nokkelaa tyyppiä, joka ymmärsi sarkasmin päälle. Muuan Coghlanin oppilaista oli Monty Woolley, joka kopioi Coghlanin maneerit ja toisti niitä menestyksellä elävissä kuvissa. Coghlan nautti vuosikaudet tähtinäyttelijän asemasta Prince Of Wales –teatterissa Lontoossa ja palasi Amerikkaan 1876. Kotisaarelleen hän ei jalallaan astunut, mutta hänen esimerkkinsä oli pannut sen verran asioita liikkeelle, että hänen sisarensa, tyttärensä ja poikansa ryhtyivät kaikki näyttelijöiksi.

Uransa huipulla vuonna 1899 Coghlan sai Teksasissa sairaskohtauksen kesken Hamletin esityksen ja menehtyi lavalle. Hänet haudattiin Galvestonin kirkkomaalle. Vuoden kuluttua hirmumyrsky iski Galvestoniin. 6000 ihmistä kuoli ja hautausmaa kirjaimellisesti liukeni mereen. Coghlanin arkku uiskenteli sille tielleen. Omaisten lupaama palkkio arkun löytäjälle sai aikaan muutamia vääriä hälytyksiä vielä neljä vuotta hirmumyrskyn jälkeen. Vaan Coghlanin arkku pysyi kateissa.

Kahdeksan vuotta ja yksi kuukausi Galvestonin hirmumyrskyn jälkeen kalastajat St.Lawrence-virralla saivat tähtäimeensä joella kelluvan ruumisarkun, joka oli meriruohon ja simpukoiden peitossa. Hopealaatta todisti vääjäämättä, että tässä lepäsivät juhlitun näyttelijän Charles Coghlanin maalliset jäännökset, jotka olivat kiertäneet kahdeksassa vuodessa Amerikan itärannikon ja suunnanneet kotiin Prinssi Edwardin saarelle 5000 kilometrin päähän.