304116.jpg

Pääsiäisen aikoihin vuonna 1900 kreikkalainen pesusienten sukeltaja Elias Stadiatos havaitsi kotisaarensa Antikytheran edustalla antiikin aikaisen laivanhylyn. Laiva oli täyteen ahdettu kaleeri, joka oli kuljettanut vanhastaan tunnettua merireittiä pitkin sotasaalista Roomaan, rahoista päätellen joskus vuoden 80 eKr tienoilla. Hylyn parissa puuhanneista kymmenestä sukeltajasta yksi kuoli tapaturmassa ja kaksi vammautui pysyvästi. Palkkiona oli marmori- ja pronssipatsaita, kultakoruja, astioita, amforoja, rahoja, ja kolme rumaa palaa vanhaa kulahtanutta ja pahoin syöpynyttä pronssitaosta. Kaikista löydetyistä aarteista syöpynyt ja kulahtanut pronssi oli lopulta arvokkain löytö.

1902 arkeologi Valerios Stais ilmoitti, että taokset olivat mekaanisia koneita. Taos oli hämmästyttävän ohutta ja taidokasta työtä. Sen korkeus oli 33 senttiä ja paksuus vain 9 senttiä. Alun perin puiseen telineeseen rakennetun laitteen jäljelle jääneistä osista voitiin havaita 2000 kirjoitusmerkkiä, joista pienimmät olivat kahden millin korkuista tekstiä. Vain osa tekstistä oli näkyvissä.

1950-1960-luvuilla brittiläinen tiedehistorioitsija Derek J. De Solla Price perehtyi mystiseen koneeseen. Hänen päätelmänsä oli järkyttävä. Tässä oli mekaaninen kompuutteri, Made in Greece, 100 eKr. 1959 Price julkisti näkemyksensä artikkelissa Scientific Americanissa.

1971 Price todisti väitteensä oikeaksi. Hapettunut mötikkä asetettiin röntgenkuvaukseen ja sen sisukset nähtiin ensimmäistä kertaa 2000:een vuoteen. Sisältä paljastui 30 hammasratasta. Hammasrattaiden hampaat olivat tasasivuisia kolmioita. Osa hammasrattaista oli asennettu vieri viereen kuin vaihteisto. Tässä oli laite, joka toimi kalenterina, osoitti kuun ja auringon eri vaiheet eri kreikkalaisissa ajanjaksoissa, osoitti kevät- ja syyspäiväntasaukset, otti huomioon karkausvuodet, ja laski kuunpimennykset.

Laite ei ollut ainoa laatuaan. Arkhimedeellä oli vastaava koje Syrakusassa sen piirityksen aikaan 211 eKr. Arkhimedeen ihailija, kenraali Marcus Claudius Marcellus ei saanut tuoduksi Roomaan viisasta miestä, joka sai surmansa kun hänen ympyröitään sotkettiin, mutta hänellä oli sentään tuomisinaan Arkhimedeen koje. Se oli yhä tallella kun Cicero näki sen 150 vuotta myöhemmin ja kirjoitti siitä silminnäkijäkuvauksen. Cicero mainitsee myös, että hänen ystävänsä Posidonius oli ostanut vastikään samantapaisen värkkeen, josta näki kuun, auringon, ja planeettojen sijainnin.

Todennäköisimmin Antikytheran mekanismi on valmistettu Rhodoksella, joka oli noin 100 eKr monenlaisten automaattikoneiden valmistuspaikka. Rhodoksella valmistettiin kuvapatsaita, jotka liikuttivat jalkojaan ja markkina-automaatteja, jotka toimivat kolikolla. Olisi loistavaa ajatella, että maailman ensimmäinen mekaaninen kompuutteri olisi ollut markkina-automaatti maksavan yleisön huvitukseksi, mutta näin ei ilmeisesti ollut asia. Laitteen käyttö vaati tietämystä, ja sen tarjoamat tulokset olivat arvokasta tietoa, jolla oli strategista, astrologista ja uskonnollista merkitystä. Matemaattisen ja tähtitieteellisen perustan kojeen valmistamiselle tarjosi Hipparkhos (190-120 eKr). Babylonialaisten astronomien tietämykseen perinpohjaisesti perehtynyt ja sitä parannellut Hipparkhos tunnettiin sattumoisin kreikkalaisen astronomian isänä. Niin ikään sattumoisin hänen kotipaikkansa oli Rhodos.

Marras-joulukuun vaihteessa 2006 Ateenassa pidetyssä seminaarissa esiteltiin uusimmalla teknologialla tuotettua tietoa mekanismin jäänteistä. Kirjoitusteksteistä tunnetaan nyt 95%. Edesmennyt Price oli suurimmaksi osaksi oikeassa. Hän kuitenkin oli erehtynyt joissakin asioissa. Laite ei ollut niin yksinkertainen kuin Price oli luullut, vaan se pystyi paljon monimutkaisempiin suorituksiin. Näyttää siltä, että mekanismiin sisältyi planeettamalli, jossa taivaankappaleet kiersivät taivaankaarta omaan tahtiinsa. Lisäksi kone pystyi laskemaan 17 vuoden mittaisen metonisen kierron vaiheen, kalippisen kierron (4 kertaa metoninen kierto miinus yksi päivä), kuun- ja auringonpimennykset 223 kuukauden mittaisen saros-kierron vaiheissa, ja korjauksen kuun liikkeisiin, mikä oli tarpeellista, koska kuu näyttää etenevän taivaalla epätasaisella nopeudella.

Hämmästyttävintä Antikytheran mekanismissa tuntuu olevan, että se hämmästyttää meitä. Ehkä sen ei pitäisi. Kaikki mekanismin mallia jäljitelleet nykypäivän rakentajat tietävät kertoa, että sen rakentaminen on täysin mahdollista, kouliintuneelle käsityöläiselle jopa helppoa, yksinkertaisilla käsityökaluilla. Perinpohjainen läpivalotus ja tietokonetomografia ovat paljastaneet laitteen osista yhden ainoa kohdan, jossa valmistaja on tehnyt pienen virheen ja korjannut sen. Koekappaleisiin sisältyviä ylimääräisiä liitoksia, reikiä ja vastaavaa ei näy. Kaikki viittaa siihen, että vuoden 80 eKr mekaaninen tietokone, joka ennusti kuunpimennysten ajankohdan, ei ollut ainakaan ensimmäinen lajiaan. Antiikin kirjalliset lähteet vahvistavat, että niitä valmistettiin ei ehkä aivan sarjatuotantona, mutta aina tilauksesta, kukaties useissa eri pajoissa, joista jokaisessa oletettavasti oli ainakin yksi prototyyppi malliksi.

Seuraavan kerran vastaavantasoista mekaniikkaa tavataan vasta keskiajan kirkkojen miniatyyriveistosten paraateissa. 1623 Wilhem Schickard rakensi Saksassa ensimmäisen numeroilla toimivan automaattilaskimen. Opettavaiset ja huvittavaiset planeettamallit tulivat suosituiksi leluiksi Valistuksen aikakaudella 1700-luvulla.

http://www.antikythera-mechanism.gr/