Villi länsi ei koskaan ollut yhtä villi kuin hoopo. Clint Eastwoodin elokuvassa Armoton Gene Hackmanin esittämä sheriffi kertoo lännentarinoiden kirjoittajalle, millaisia legendaariset revolverikaksintaistelut todella olivat: känniset ukot ampuivat itseään varpaaseen ja vähiten juovuksissa ollut voitti mokoman komean taistelun. Mutta kun legenda ja todellisuus ovat ristiriidassa, on syytä painaa legenda. Elmer McCurdy (1880-1911) oli ”Luojan oma idiootti”, josta tuli kuolemansa jälkeen kaikkien yllätykseksi yksi tunnetuimmista villin lännen bandiiteista. Ainakin hän ansaitsi kuolleena enemmän rahaa kuin koskaan eläessään.

Mainelainen Sadie McCurdy synnytti aviottoman poikansa 17-vuotiaana. Isästä ei ollut tietoa, mutta epäilykset kohdistuivat Sadien 24-vuotiaaseen serkkuun, joka oli asunut perheessä jonkin aikaa. Virallisesti pojan adoptoivat Sadien veli ja hänen vaimonsa Helen, jotta perhe säästyisi häpeältä. 15-vuotiaana Elmer otti ja karkasi ja liittyi myöhemmin armeijaan. Tiedot ovat tältä osin ristiriitaisia. Väitetään, että hän liittyi sotaväkeen 1910 ja palveli kolme vuotta, mikä ei voi pitää paikkaansa, sillä hän kuoli 1911 ja kertoman mukaan aloitti rikollisen uransa vasta armeijasta vapauduttuaan.

Joka tapauksessa valtion leivän loputtua työtön ja nälkäinen kulkuri McCurdy suuntasi Oklahomaan ja liittyi pankki- ja junaryöstäjien koplaan. Kolmen muun miehen kanssa Elmer kävi ryöstämään Iron Mountainin junan. Koska tämä oli Elmerin ensimmäinen yritys kassakaappien räjäyttämisen vaikeassa taidossa, hän annosteli nitroglyseriiniä hieman reippaanlaisesti. Räjähdys tempaisi kassakaapin oven ilmaan ja sulatti 4000 dollarin arvosta hopeadollareita kuumaksi ja muodottomaksi möhkäleeksi. Vaunun palaessa ympärillä McCurdy yritti kaivaa seinille ja lattialle iskeytyneitä hopeadollareita esiin sorkkaraudalla. Ryöstäjien saalis arvioitiin 450 dollarin arvoiseksi. Se oli suurin keikka, mihin McCurdy koskaan osallistui ja masentavan alun jälkeen hänen uransa jatkui reippaasti alamäkeä.

Käytyään välillä uusien kumppaneidensa kanssa munaamassa pankkiryöstön McCurdy päätti palata rautatiealalle. Kopla asettui väijymään junaa, jonka piti kuljettaa intiaaneille tarkoitettuja hallituksen avustuksia, mutta hermostunut McCurdy joko sekoitti junat tai ei uskaltanut enää väijyä pidempään. Kopla pysäytti ensimmäisen vastaan tulleen matkustajajunan. Saaliiksi saatiin huimat   46 dollaria ja pari pulloa viskiä.

Takaa-ajajat pääsivät pian kurjien junaryöstäjien jäljille ja McCurdy ammuttiin Osagen kukkuloilla pian ryöstön jälkeen. Hänen viimeiset sanansa kuuluivat olleen ”Minua ette elävänä saa”. Ruumis kuljetettiin Oklahoman Pawhuskaan, jossa kukaan ei ollut kiinnostunut lunastamaan vainajan maallisia jäännöksiä. Hautausurakoitsija kohautti olkapäitään ja balsamoi ruumiin arseniikilla. Sitten McCurdy asetettiin näytteille ruumisarkussa, sivulla teksti ”Lainsuojaton joka ei antanut periksi”. Maksava yleisö sai maksaa nähtävyydestä pistämällä kymmensenttisen McCurdyn suuhun.

1915 hautausurakoitsijan puheille saapui herra, joka väitti olevansa McCurdyn veli ja vaati ruumiin itselleen jotta se saisi säädylliset hautajaiset. Hän ei tietenkään ollut McCurdyn veli, vaan kiertävän sirkuksen Great Patterson Showsin edustaja. McCurdy alkoi ansaita enemmän rahaa kuin koskaan eläessään ja näki Amerikan manteretta läpikohtaisin. Periksiantamaton lainsuojaton vaihtoi omistajaa lukuisia kertoja, vieraili mm. vahakabineteissa ja kauhujen taloissa, oli velan panttina, ja 1933 jökötti näytteillä elokuvateatterissa jossa esitettiin elokuvaa Narcotic, kunnes muumio päätyi Kalifornian Long Beachiin Nu-Piken huvipuistoon. Sitä ennen Mount Rushmoren kauhujentalo oli kieltäytynyt ostamasta McCurdyn muumiota, koska karvansa menettänyt mannekiininukke ei ollut tarpeeksi realistisen näköinen.

1977 huvipuistossa kuvattiin jaksoa yhteen televisiohistorian kauheimmista katastrofeista nimeltä Kuuden miljoonan dollarin mies. Tarinassa astronautti loukkaantuu pahasti maahansyöksyssä, minkä jälkeen hänestä tehdään koneosilla parannettu supervoimainen cyborgi. Herra cyborgin seikkailuja kuvannut filmiryhmä alkoi siirtää vahanukkea ja onnistui murtamaan sen käden. Käden sisältä pilkotti luuta. Suusta löytyi vuoden 1924 kymmensenttinen ja pääsylippu Louis Sonneyn Rikosmuseoon Los Angelesissa. Täydellisesti tyrmistynyt kuvausryhmä kutsui paikalle poliisit ja tutkijat, jotka pääsivät näillä vihjeillä Elmer McCurdyn jäljille.

Maailmaa nähnyt lainsuojaton palasi Oklahomaan ja haudattiin Guthriehen 22.4.1977. Kuolinsyytutkija määräsi, että hautakuoppaan tulisi laskea pari kuutiota sementtiä arkun ympärille, ettei väsymätön vaeltaja lähtisi uudestaan matkoille.