Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja
teknokekko

Jari Lehtinen esittää: Tarpeettoman tiedon aarreaitta. Tragikoomisia merkintöjä historian ja nykypäivän marginaaleista. Suuria persoonallisuuksia, sankareita ja antisankareita. Kiinnostavia historiallisia hahmoja. Asiantuntemuksen pilkkaamista. Sankari: Sigurd Wettenhovi-Aspa. Konna: Mauno Koivisto. Kukaan joka vihaa wikipediaa, ei voi olla läpeensä paha. Mustalla listalla myös facebook ja irc-galleria - jo on kumma, jos ei edes netissä saa olla rauhassa. Söhlöposti: chiyo @ azumanga . zzn . com. QTH: Lahti. Puhelin on, vastaamisesta ei takeita.

randomi juokseva numero
randomi juokseva numero

2012: Mökäupload

Ei sanaakaan vaaleista. Tässä on nyt tärkeämpiä asioita.

Jos vuosi 2011 oli vuosi 1968, niin vuonna 2012/1969 pitäisi ilmaantua ensimmäiset militantit yhteenliittymät, jotka vastustavat huonoksi katsomaansa kehitystä.

Tervetuloa virtuaaliseen sisällissotaan. Areena on internet, panoksena tulevaisuus.

SOPA/PIPA-lakkokeskiviikko, johon otti osaa Wikipedia, Reddit, ynnä muut, tuli ja meni. Sen jälkeen USA:ssa 70 senaattoria ilmoitti kääntyneensä lakiesitystä vastaan. Obama on puolestaan todennut, että hän ei vahvista lakia. Hanke lienee tältä erää haudattu.

Vuorokausi tämän jälkeen Uuden-Seelannin poliisi lopetti FBI:n pyynnöstä Megauploadin. Anonymous kaatoi kostoksi Universal Musicin, FBI:n, RIAA:n, jne.

Suomessa Elisa/Saunalahti blokkasi Pirate Bayn. Tässä vaiheessa antipiracy.fi on ollut jo kymmenen päivää tavoittamattomissa palvelunestohyökkäysten takia.

Olen kyllä ihmetellyt jo kauan, miksi kummassa tekijänoikeuksien valvojat puhuvat vain torrenteista. Ne ovat hitaita, kömpelöitä, ja liiaksi jakajien aktiivisuuden varassa. Suurin osa piraattijakelusta tapahtuu verkon levytilapalvelimilla, joiden kapasiteetti on valtava. Jopa niiden ”hitaaksi” mainostama normaali latausnopeus maksamattomille asiakkaille yltää suurempaan nopeuteen kuin torrentit. Millaista nopeutta olisi tarjolla viikkomaksua vastaan, en osaa kuvitella. Ilmeisesti kaista loppuu vastaanottopäässä ensin.

Tältä kannalta Megauploadin ampuminen alas oli pitkästä aikaa oikeaan osunutta toimintaa tekijänoikeuksien valvojilta ja viranomaisilta. Tähän mennessähän on ammuskeltu lähinnä thaimaalaisten prinsessojen fanisivuja.

Megauploadin käyttäjäehdoissa, joita kukaan ei lue, on muuan tuttu kohta, jota kukaan ei noudata: ”You agree to not use Megaupload’s Service to: c) upload, post, e-mail, transmit or otherwise make available any Content that infringes any patent, trademark, trade secret, copyright or other proprietary rights of any party.”

USA:n Stop Online Piracy Actin kiistanalaisimpia kohtia oli nettipalvelujen tarjoajille sälytetty velvollisuus tarkkailla ja valvoa, että heidän palveluunsa lähetetyn sisällön tekijänoikeudet kuuluvat materiaalin uppaajalle. Kukaties Neuvostoliiton aikaan kävi vielä päinsä kopioida käsin kaikki maan ulkomaankirjeenvaihto Moskovan pääpostin suljetussa kerroksessa, kuten toisinajattelijat tiesivät kertoa. Jos Megauploadia on käyttänyt päivttäin 50 miljoonaa henkeä, kuten se itse väittää, niin sitä henkilökuntaa, joka seuloisi kaiken tämän läpi, ei ole, eikä ikinä tule. Lainsäätäjät voisivat käydä kysymässä, millaisia summia USA:n tiedustelu kuluttaa noin tuhannen potentiaalisen terroristin puhelin- ja sähköpostiliikenteen seulontaan ja kertoa luvun sen jälkeen 50 000:lla.

Jos valtio on mieltä, että yksityiset palveluntarjoajat rikkovat lakia laiminlyödessään tämäntyyppisen valvonnan, johon heillä ei ole resursseja, niin ehkäpä valtio itse on valmis kustantamaan nämä resurssit? Jos olisin poliitikko, niin kysyisin seuraavaksi, kumpaa kansalaiset haluavat: hoitajia vanhuksille vai nettipoliiseja, mutta onneksi en ole.

Megaupload oli sikäli jännittävä, että se edusti aikamme palkitsemiskulttuuria. Nykyään suomalaisissa suurfirmoissa annetaan rasvaisia bonuksia siitä, että pulju tekee voittoa. Jos voittoa tehdään myymällä pois kaikki rahanarvoinen liiketoimintaan tarvittava omaisuus, niin bonukset vain paranevat.

Megauploadissa rekisteröinyt ja jäsenmaksunsa maksanut käyttäjä tavoitteli bonuksia uppaamalla suosittua sisältöä. Kun uppaus tavoitti 10 miljoonan imuroinnin rajapyykin, siitä palkittiin 10 000 dollarin bonuksella.  Nykyään kovasti valitetaan, että esimerkiksi musiikintekijä ei ansaitse, ja että näyttäisi olevan luvallisempaa ansaita elantonsa kaikenlaisella oheistuoterättikaupalla, mutta ei suin surminkaan päätuotteella, eli musiikilla. Megauploadilla olisi ollut malli, johon sisältyy houkutteleva porkkana kunnianhimoiselle tekijälle, kerrankin selvää rahaa vaivojensa palkaksi.

Nyt vain kävi niin, että tämä palkinto tuli tuotoksista jotka hm, eivät olleet välttämättä ihan omia.

Jos tuli. En pysty kuvittelemaan yhtäkään tiedostoa, jota olisi ladattu Megauploadista kymmenen miljoonaa kertaa. Megaupload ei ollut mikään YouTube, jossa innokkaat fanit keräämällä keräävät suosikeilleen hittejä laskuriin ja mainostavat videota jokaisissa mahdollisissa tilanteissa todistaakseen että KARA on parempi kuin SNSD. YouTubessa olennainen selailuväline on nimihaku. Megauploadin ja vastaavien sivustojen hakutoiminto on vielä yksinkertaisempi: sitä ei ole. Tarkoitusta varten on erikseen sivustoja, joiden haku pohjautuu tiedostonimiin jotka saattavat olla mitä tahansa ja sisältää mitä tahansa.

Siinä on esimerkiksi espoolaisen elokuvaohjaajan hengenlahjoilla varustetulla henkilöllä pähkäilemistä, miten voi olla mahdollista että tiedosto ”Urho Kekkosen kotipornovideo.avi” ei ole välttämättä Urho Kekkosen, eikä edes pornovideo. Ehkä aikaa myöten asia avautuu yksinkertaisille, mutta en olisi valmis lyömään siitä vetoa. YouTubessa ärhäkkäitä levy-yhtiöitä harhautetaan antamalla musiikkivideon nimeksi Tg645 tai jotakin yhtä mielekästä.

Kaiken kukkuraksi näissä miljoonalaarisaiteissa on tapana, että pitkäksi aikaa koskematta jäänyt data ei jää paikalle kellumaan kuten YouTubessa, vaan se pyyhitään iloisesti yli. Megauploadin tarkoitus oli olla paikka, jonne kaadettiin tavaraa väliaikaisesti, heitettiin linkki foorumille tai kaverille joka haki datan pois, ja unohdettiin sen jälkeen koko juttu.

Kun tieto Megauploadin lopusta tuli julki, niin Anonymous kostoksi kaatoi FBI:n, Universal Musicin, RIAA:n, MPAA:n, ym sivut. Tämä ei ole välttämättä se sama Anonymous, joka on heilunut Zuccotti Parkissa Guy Fawkes-maskit päällä, eikä myöskään se Anonymous, joka on leuhkinut vuodattaneensa henkilötunnuksia, eikä varmaankaan se 7654. Anonymous, joka  suomalaisten tietovuotojen jälkeen laittoi pastebiniin julki sellaisia vakavaa huolta herättäviä vuotolistoja kuin Suomen postinumeroluettelon, luettelon Suomen kunnista, ja päätteeksi sensaatiopaljastuksen ”maat jotka sisältyvät Suomen tasavaltaan: 1. Suomi.”

Veijari Kim Il-Dotcomilla, omaa sukua Schmitz, on kirjava ansioluettelo massiivisia liiketoimia, joita toisinaan ei ole selvitelty oikeusasteissa saakka. Hänen kartanossaan Aucklandissa ”Uuden-Seelannin kalleimmalla paikalla” liehui Suomen lippu enemmän hämäykseksi kuin miekkosen suomalaisen äidin kunniaksi. Autotallissaan vaatimaton hra Dotcom seisotti 18:aa autoa, joista muutamalla hän on osallistunut selviytymisralleihin. Uusia autoja varten hra Dotcomilla oli 35 luottokorttia ja miljoonia käteistä rahaa parhaaseen Andy McCoy-tyyliin. ”Jos näen jotain kivaa, niin ostan sen.” Megauploadin toimitilat olivat vaatimattomampia, ne sijaitsivat arkisesti hongkongilaisessa huippuhotellissa, jonka vuorokausivuokra oli 9250 euroa.

Tuollaisesta omaisuudesta kelpaa jaella bonuksia miljoonakäyttäjille. Nyttemmin omaisuus on asetettu hukkaamiskieltoon ja jos Suomen suuri poika luovutetaan Yhdysvaltoihin, häntä uhkaa 55 vuoden vankeusrangaistus.

En nyt aivan heti keksi, millä tavalla veijari Dotcomin rikastuminen tekijöiden luomuksilla olisi sen parempi asia kuin mediakorporaatioiden rikastuminen tekijöiden luomuksilla. Sen kyllä ymmärtää hyvin, miksi anonyymit ovat enemmän Dotcomin kuin viranomaisten puolella. Veijari Dotcom ei ole ollut komentelemassa ketään eikä kieltämässä mitään.

Operaatio on saavuttanut jo tarkoituksensa. Viikon sisällä Dotcomin pidätyksestä on datalaarien tilanne muuttunut seuraavasti:

Megaupload: suljettu

Fileserve: Lopettanut tiedostonjaon. Käyttäjä voi imuroida vain omia tiedostojaan. Maksulliset tilit suljettu.

Filesonic: Lopettanut tiedostonjaon. Käyttäjä voi imuroida vain omia tiedostojaan. Muutti palvelimet toiseen paikkaan 22.1. Lakkauttanut Facebook-sivunsa.

Filepost: Alkanut sulkea käyttäjätilejä, joilla tekijänoikeuksien loukkauksia.

Uploaded.to: USA:n osoitteet blokattu. 

Filejungle & Uploadstation: Fileserven omistamat palvelut kokeilevat USA:n osoitteiden blokkausta.

4Shared: Alkanut tuhota runsaasti tiedostoja

EnterUpload: Alhaalla.

Rapidshare – toimii edelleen Sveitsissä, eikä aio lopettaa ”Me emme ole ikinä halunneet paeta viranomaisia. Olette tervetulleita käyttämään palveluitamme jatkossakin.”

”Ainoa keino on suora toiminta, koska ihmiset eivät välitä”, puhkuttiin Megauploadin tapauksesta Redditissä. Seuraavaksi Anonyymit ovat YouTubessa voimansa tunnossa uhonneet käyvänsä Facebookin kimppuun 29. tammikuuta. Nyt on joltakin jäänyt huomaamatta, että Anonymous ei kaatanut SOPAa. Sen kaatoi Piilaakso.

On aina ikävää, että valtiot ja suurfirmat ja etujärjestöt haluavat vähentää ihmisten mahdollisuuksia saada oma sanansa kuuluviin. Luoja tietää, että inhoan Facebookia, mutta se on yksi varteenotettavista keinoista kertoa mielipiteensä maailmalle. Jos käy niin, että jotkut anomuumiksi leguaaniksi itsensä julistavat höppänät hyökkäävät juuri niiden välineiden kimppuun, joita pieni ihminen käyttää, niin kuka sen jälkeen sitä sananvapautta maailmassa käyttää?

Viime vuoden marraskuussa tosin kuulutettiin suurella volyymilla samanlaista hyökkäystä. Mitään ei tapahtunut. Lulz.

Anonymous-tolloilulle voisi minun puolestani panna pisteen. Mitä pidemmälle anomuumius etenee, sitä enemmän se kääntyy itseään vastaan. Ennen pitkää siitä saavat tarpeekseen ne, joilla on oma käsityksensä siitä, mikä on Anonymous-toimintaa. Jos osa anonyymeistä haluaa toimia kuin Punainen Armeijakunta, niin voisi osoittaa sen verran säädyllisyyttä että nimeäisi itsensä RAF:ksi.

Merkitsevät vaaliuutiset 9.1.2012

Nykyisin on muotia, että jokaisen tulee irtisanoutua liki kaikesta. Jos tätä ei itse älyä tehdä, niin eri puoluetoimistoista saa puhelinluettelon paksuisia listoja asioista, joista tulee irtisanoutua. Jos kansalainen ei tätä noudata, hänelle tulee sitoa punnukset jalkoihin ja upottaa mereen. Sitä paitsi YT-neuvottelumaassamme irtisanoutumisen joukkovouhotus on hyvin tervetullut kansanpsykoosi. Säästyy erottamisen vaiva!

Pekka Haavisto on irtisanoutunut eläintensuojelusta. Haavisto mainitsi haastattelussa, että lihantuotantolaitokset ja turkistarhat kuuluvat kotirauhan piiriin, ja että jos uusnatsi mellastaisi takapihalla, niin sekin tuomittaisiin. Eläintensuojelijat ovat irtisanoutuneet Pekka Haaviston irtisanoutumisesta ja vaativat anteeksipyyntöä. Uusnatsit ovat irtisanoutuneet eläintensuojelijoiden irtisanoutumisesta ja korostavat, että suomalaiset keskitysleirit ovat siistejä, tarkoin valvottuja ja hyvin johdettuja. Pekka Siitoimen muistoyhdistys on käynnistänyt varojenkeruukampanjan Pekka Haaviston hyväksi. Kolehtiin on saatu tähän mennessä esoteerista kirjallisuutta ja vanhoja Signal-lehtiä.

Kilpailu kiristyy muutenkin. Helsingin Sanomissa Ilkka Malmberg on irtisanoutunut Veikko Huovisesta ja kirjoittanut salaovelan jutun, jossa heti otsikossa väitettiin, että Rasvamaksaa ei enää tänä päivänä julkaistaisi. Pakkosyötöstä koko ikänsä irtisanoutuneen Veikko Huovisen kirjojen ystävät ovat tuoneet Paavo Väyryselle ja Timo Soinille välittömästi 5000 uutta äänestäjää. Timo Laaninen tarjoaa Malmbergille kahvit.

Radiohaastattelussa Paavo Lipponen irtisanoutui todellisuudesta. Ensimmäisen kymmenen minuutin aikana Lipponen mainitsi mm. että ”Olen mielestäni keski-ikäinen”, ”Onhan Suomessa monta alle 40-vuotiasta älykköä, onhan niitä paljonkin, kuten… esimerkiksi… no vaikkapa… minkä ikäinen on Sofi Oksanen?” ja ”Olen perillä sosiaalisesta mediasta: käytän päivittäin pari tuntia sähköpostin ääressä.” Kohokohtia oli mahdollisesti enemmänkin, mutta tässä vaiheessa kuuntelija irtisanoutui ohjelmasta.

Sauli Niinistö on irtisanoutunut mahdollisesta tapaamisesta Dalai Laman kanssa. ”Siitä on tullut Kiinan ärsytyskynnyksen mittaustapa”, kommentoi Niinistö nopeasti, ja pyyhälsi saman tien radalle tempaisemaan kävelytestissä 16 minuutin irtioton. Testiradan estetehtävistä, kuten ovien paukuttelusta ja naisten itkettämisestä Niinistö suoriutui ripeästi ja kakistelematta.

Dalai Lama suhtautui Niinistön vastaukseen rauhallisesti. ”Minä en irtisanoudu mistään”, lausui Tenzin Gyatso, joka tällä yhdellä lauseella leimasi itsensä poliitikkojen silmissä ihmishirviöksi, ja hymyili omalla miellyttävällä tavallaan.

Merkitsevät vaaliuutiset 7.1.2012

 

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto ei suoriutunut Helsingin Sanomien leikkimielisessä testissä, jossa pyydettiin nimeämään kansainvälisiä vaikuttajia. Hän epäili mm. Venäjän presidentti Medvedeviä golfinpelaajaksi ja YK:n pääsihteeriä Japanin pääministeriksi.

Haavisto kiisti, että testistä voisi tehdä johtopäätöksiä. ”Muistan nimet mutta unohdan aina kasvot. Minulla ei ole myöskään lukihäriöitöä, ei tinnitusta, ei nivelrikkoa, ei harmaakaihia, ei punavihersokeutta, eikä dementiaa eikä mikä sen yhden nimi oli, ei ei, ei ei, ei”, tähdensi Haavisto humoristiseen tapaansa.

”Sitä paitsi kuvat oli otettu oudosta kulmasta, valaistus oli huono, ruoho paistoi silmiini, tuuli puhalsi liian kovasti, meidät oli ryöstetty, ja valmentajamme Jaska Jokunen on pölkkypää”, Haavisto täsmensi.

Lisätesteissä kansainvälinen sovittelija Haavisto, jota mainostetaan vaalimainoksissa kansallisena sovittelijana, tunnisti mm. seuraavia kansainvälisiä vaikuttajia:
1. Tämä on YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon. Olen keskustellut hänen kanssaan monet kerrat.
2. Britannian päämisteri James Cameron.
3. Tämä on fantasiahahmo Jabba elokuvasarjasta Tähtien Sota.
4. Jokin Fingerpori-hahmo, olisiko ollut eroottinen tanssija Urho Puuma?

--

Paavo Arhinmäki on solminut vaaliavioliiton. Romanttiseen vaalikuherruskuukauteen valmistautuva vaalimorsian Päivi Lahti ei hennonut paljastaa, odottaako hän vaalivauvaa. Vaaliavioliiton ennakoidaan kestävän aina toisen kierroksen päättymiseen saakka, jolloin kulttuuriministeri Arhinmäki aikoo ex-kulttuuriministeri Vienonen-Karpela-Saarelan mallin mukaisesti ottaa vaaliavioeron. Juorulehti Kusi väittää, että Eva Biaudet haluaisi nostaa profiiliaan rekisteröidyllä vaaliparisuhteella, mutta Eva Dahlgren ei halua vastata soittopyyntöihin.

Arhinmäen kyyninen siirto on herättänyt vastakaikua kansalaisten keskuudessa, kuten oheiset gallupnumerot osoittavat:

1: Pitäisikö presidentin olla naimisissa?
Totta helvetissä: 95%

2: Kuka oli Suomen historian suurin sankari?
C.G.E.Mannerheim: 75%

3: Mutta Mannerheim ei ollut presidenttinä ollessaan naimisissa!
Haistapa homo kuule vittu: 201%

--

Pahvi-Sauli Niinistön kampanja kiihtyy! Pahvi-Sauli on nostettu jo pyykkinarulle!

--

Etelän median sorsima Paavo Väyrynen on kampanjoinut ahkerasti tuodakseen itsensä henkilökohtaisesti esille. Vaalikiertueillaan Väyrynen on pehmentänyt julkikuvaansa mm. kertomalla, että hän kerää itsestään kerrottuja vitsejä. Ohessa muutamia Paavo Väyrysen lempi-Väyrys-vitsejä:

Olipa kerran Väyrysillä Kekkonen kylässä. Emäntä oli laittanut pöytään hohtavan valkoisen pöytäliinan, jota oli hankala pestä. Sattuipa kuitenkin käymään niin, että sokeria kurottaessaan Kekkoselta läikähti kahvia pöytäliinalle.
- Voi sentään, sanoi Kekkonen. – Nyt tuli paha vahinko.
- Ei se mitään, ei se mitään, Vuokko säteili. – Kyllä se siitä lähtee.
Jonkin hetken päästä Väyrynenkin läikäytti kahvia liinalle. Nyt Vuokko ei pystynyt enää hillitsemään itseään, vaan parahti:
- Ja siinä minulla on toinen, joka on aina oikeassa!

Paavo Väyrynen ja Kalevi Lokki kävelivät rannalla. Äkkiä Lokki sanoi ”Kato, kuollut Sorsa!” ”Tiedän”, sanoi Väyrynen ja jatkoi matkaansa.

Väyrynen mainitsee, että tämä tarina saavutti rajattoman menestyksen Suomalais-neuvostoliittolaisen kauppavaltuuskunnan jatkoilla Moskovassa 1980.
Muuannella ulkomaanmatkalla eräänä rähmäisenä aamuna Väyrynen lähetettiin huoneesta tutkimaan hotellia, jotta suomalaisvaltuuskunnalle palautuisi mieleen, missä maassa oltiin ja mikä oli valuutta.
- Jätkät, me ollaan Intiassa, sanoi terrakottahevosilla ratsastaja huoneeseen palatessaan.
- Älä viitsi, tuo on Ahti Karjalaisen aikainen pystyynkuollut juttu. Siellä käytävässä tietysti luki kyltissä ”Ende des Ganges”.
- No mistäs sitten tuo fakiiri tulee? osoitti Väyrynen huonepalvelijaa, joka paraikaa nousi köyttä pitkin heidän kerrokseensa.

 

1600 eKr: Faistoksen kiekko

Tarkemmin ajatellen ei kannata ehkä ihmetellä Skeptikko-lehden numerossa 3/1994 ilmestynyttä hämmästyttävän rohkeaa väitettä, että ”Jopa yli 2000 vuotta vanhoista luolamaalauksista on löydetty teksti ”Tunne itsesi”. Osoittihan piispa James Ussher, että maailma luotiin niinkin varhain kuin 23.10.4004 eKr yön koittaessa.

Tuolloin ihmiskunnan aamuhämärissä kirjoitustaito oli sangen vallinaista. Tämän ymmärtää hyvin, kun ottaa huomioon että aurinkokin luotiin vasta neljäntenä päivänä. Luolan seinään pimeässä raapustettu mietelmä ”ajattelen siis olen” sanoi päivänvalossa luettuna helposti ”pnuk rules ok”. Suomalaisessa kaamoksessa kaupunkien ratapihoilla ja bussipysäkeillä voi todeta tänäkin päivänä, kuinka viisauksien kirjoittaminen pimeässä muuttaa aistikkaankin ilmaisun valitettavan kryptiseksi. Lahtelaisen pankkiautomaatin ruudulla esiintynyt ”W ½ F=w2^-1” saattaisi hyvinkin olla kiertelevän, syrjityn ja eksentrisen neron keksimä todistus Fermatin lauseelle, mutta voi, ihmiskunnan tappioksi merkinnän tulkinta on hyvin epävarma.

Vielä kryptisempi ja monitulkintaisempi ihmiskunnan aamuhämärän todistuskappale on Faistoksen kiekko. Kelpo arkeologi Luigi Pernier saapui Kreetan Knossokselle vuonna 1908 vankkurit-nimisellä rituaaliesineellä, alkoi kaivaa raunioita lapio-nimisellä rituaaliesineellä, ja löysi 3600 vuotta vanhan kellarin pohjakerrostumista kiekon muotoisen rituaaliesineen, josta hän julkaisi innostuneen kuvauksen lehti-nimisessä papyrukselle laaditussa rituaaliesineessä. Faistoksen kiekossa oli mielenkiintoista se, että sen pinnalle oli rituaalitarkoituksessa painettu symboleja kuin irtokirjasin-nimisillä rituaaliesineillä ikään.

Faistoksen kiekon sisältämää mahdollista viestiä, joka on painettu kiekon kahden puolen, on käsitelty uutterasti seminaari-nimisissä rituaaleissa, ja siitä on laadittu lukemattomia selostuksia kirja- ja tieteellinen julkaisu –nimisissä rituaaliesineissä, mutta yksimieliseen tulkintaan ei ole päästy. On jopa esitetty että kiekko olisi väärennös, ja toivottu että sitä tutkittaisiin termoluminenssilla, jossa kohdetta kuumennetaan tarkoitusta varten suunnitellulla rituaaliesineellä ja siitä vapautuva säteily mitattaisiin geigermittari –nimisellä rituaaliesineellä, jolloin voisimme määrittää kiekon iän tarkasti.

Faistoksen kiekossa esiintyy 241 merkkiä, jotka koostuvat 45:stä erilaisesta hieroglyfistä, jotka kiertävät (oletettavasti) kiekon ulkoreunalta sen keskipisteeseen. Hieroglyfimerkit on ryhmitelty 2-7 merkin ryhmiin, joiden välille on piirretty selkeät reunat.

Tieteen rituaaleihin perehtymättömälle maallikolle tulee ensimmäiseksi mieleen, että kun kerran egyptiläiset käsittelivät hieroglyfejään paitsi käsitteiden symboleina, myös tavuina, niin olisiko aivan mahdotonta, että Kreetan asukkaat noina samoina aikoina 1600-1800 eKr olisivat ottaneet mallia ja käyttäneet hieroglyfejä tavukirjoituksena, mihin merkkien kokoaminen ryhmiksi viittaisi. Aikoinaan mongoliaakin kirjoitettiin kyrillisin kirjaimin.

Seuraava ajatus heti kahden sekunnin päästä oli, että tällainen tulkinta olisi niin luonteva että joku on varmasti yrittänyt sitä jo. Mitkä olivat tulokset?

Vastaus: Ei minkäänlaisia tuloksia.

Ärsyttävän salaperäiset minolaiset jättivät jälkeensä ainakin kaksi kirjoitusjärjestelmää, joista 1300 eKr syntynyt Lineaari B saatiin ratkaistuksi ripeästi vuoteen 1952 mennessä, kun tutkijat olivat 80 vuodessa saaneet käsiinsä riittävästi rituaaliesineitä. Lineaari A on edelleen pitkälti tuntematon. On erimielisyyttä siitäkin, onko Lineeari A edes varhaista kreikkaa, vai onko se Anatolian luwiaa, foinikiaa, indo-iranilaista kantakieltä, vaiko kukaties tyrrheniaa ja sitä kautta etruskia, jne. Mikä parasta, Faistoksen kiekon ja lineaari B:n symboleilla ei ole kuin aavistuksenomainen yhteys; kolme merkkiä, jotka voitaisiin hyvällä tahdolla tulkita toisiaan vastaaviksi. Ei ihme, että joidenkin tutkijoiden mielestä kiekko ei ole peräisin Kreetalta vaan tuontitavaraa ja edustava näyte rituaaliesineiden maailmanmarkkinakysynnästä 4000 vuotta sitten.

Kun lisäksi huomioidaan, että Egyptin lisäksi myös Armeniassa käytettiin hieroglyfejä, emmekä tiedä millä kielellä kiekkoon on kirjoitettu, eikä kirjoitusta ole riittävästi, jotta päästäisiin lausumaan kunnollisia frekvenssipäätelmiä yleisimmistä merkeistä, niin tilanne on aivan ratkiriemukas: On mahdollista, että joku on jo onnistuneesti ratkaissut arvoituksen, mutta emme pysty koskaan todistamaan sitä.

Oikeastaan Faistoksen kiekko on maailman syvämerkityksellisin Rosettan kivi. Nerokkaat minolaiset (jos he olivat minolaisia) olivat luoneet tekstin (jos se on teksti), joka sisältää mielekkään (jos se on mielekäs) viestin (jos se on viesti), joka on tulkittavissa yli 9000:lla kadonneella kielellä. Se on kirjoitettu paitsi Joonian kreikaksi (varteenotettava vaihtoehto) ja/tai Mykenen kreikaksi (ehdokas 2), myös samaan aikaan vanhaksi kreikaksi, (koinea ei kannata yrittää, ellei suhtaudu kiekkoon väärennöksenä), hiitiksi, seemiksi, slaaviksi, luwiaksi, etruskiksi ja baskiksi.

Hitti-rituaaliesineen A-puolen ensimmäinen raita kuuluu joko ”Aposular kesipo epet eese apoleistu tepetapo” (Katso, sanansaattajatar Xipo antaa palkinnon sanansattajattaren palkitsijalle – yritetäänkö tässä maailman ensimmäistä palindromia?) tai ”Kas Argoio payis Arion ahamos kas laeiston daerios tetmaenai” (”Arion Argosin poika on vertaa vailla, hän tuo sotasaaliin”), tai ”Atu Misari sati Payatu u Nasati u uri atu Hiyawa” (Faistos Mesarassa kuuluu Ahhiyawan suurelle miehelle Nestorille), tai ”Jachoa ubalbideak achal igitu ja ukeduki ubeldu achal inyubitua egon ikgarijasoian ekarrijasarri” (Valtias kiristi vyönsä ja puristi kätensä nyrkkiin niin että veri tirskahti), tai ”Hygieenises umpios seisoes ainaes paikhallas ethei siiwo ryoppyes” (merkitys tuntematon).

Mutta tämä kaikkihan on puppua. Leon Pomerance osoitti vuonna 1976 että kiekko on luonnollisesti tähtiteteellinen dokumentti. Claire Watson totesi siihen 1993 että muuten hyvä, mutta sokea Reettakin näkee että se on taivaankartta, josta tunnistaa kaikki tähtikuviot. Juri Mosenkis meni vuonna 2010 askelta pidemmälle ja piti kiekkoa tähtikompassina. Ole Hagen todisti vuonna 1988 pythagoralaisella menetelmällä, että kiekko on kalenteri, mutta Alan Butler 1999 ja Rosario Vieni 2005 julkistivat varmuuden vuoksi omat kalenterimallinsa, koska Hagen oli aivan hakoteillä. Friedrich Will ilmoitti maailmalle vuonna 2000, että kyseessä on harvinaislaatuinen todistuskappale atlantislaisten perinteestä. Giorgio Tsoukalosille ei kannata vihjata. Hän on kreikkalainen ja tietää jo.

Mutta anteeksi, tämäkin on kaikki puppua. Jokainenhan toki tunnistaa välittömästi, että tämä rituaaliesine on pelilauta, ja peli oli todennäköisesti sukua maailman toiseksi vahimmalle lautapelille mehenille, jonka tyylikkäitä nappulakoteloita lautoineen on tavattu faaroiden haudoista iät ja ajat, mutta kukaan ei ole vieläkään keksinyt sääntöjä. Lautapeli-ihmiset pitävät arkeologien esityksiä rituaaliesineiden pelisäännöistä lähinnä hölmöinä, tai ainakin osoituksena siitä että kyseisillä hepuilla ei ole aavistustakaan siitä, miten pelien dynamiikka toimii.

Vähiten tunnettu teoria suhtautuu kiekkoon suorasukaisesti urheilutarvikkeena, mikä osoittaa että minolaiset tosiasiassa keksivät olympialaiset, mutta valitettavasti Markku Tuokkoa ei ole saatu kokeilemaan rituaaliesinettä ringissä siitäkään huolimatta, että yritykset koeheiton järjestämiseksi ovat olleet ennennäkemättömän saamattomia.